Tunteilla on väliä - koirat katsovat kasvojenilmeitä eri tavoin

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden yhteistyöprojektin tutkimustulokset osoittavat koirien katselukäyttäytymisessä samankaltaisuuksia ihmisiin; koirat tarkastelevat kasvojenilmeitä systemaattisesti ja reagoivat voimakkaammin negatiivisiin kasvonilmeisiin. Tutkimus julkaistiin PLOS ONE –tiedejulkaisussa 13.1.2016.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan sekä Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun yhteistyöprojektissa tutkittiin katseenseurannalla, kuinka koirat katsovat lajitoveriensa ja ihmisten ilmeikkäitä kasvokuvia. Tutkimukseen osallistui 31 koiraa 13:sta eri rodusta. Koirat koulutettiin positiivisella vahvistamisella suorittamaan tutkimustehtävä itsenäisesti, ja ne osallistuivat tutkimukseen erittäin innokkaasti.

Koirat reagoivat tarkoituksenmukaisesti uhkaaviin kasvonilmeisiin

Tulokset osoittavat, että ilmeestä riippumatta koirat kohdistavat huomionsa ensin silmiin ja katsovat silmien aluetta pidempään kuin nenää tai suuta. Lisäksi huomio kiinnittyy kunkin ilmeen tunnusomaisiin piirteisiin, kuten vihaisen koiran paljastettuihin hampaisiin. Eri ilmeiden tulkinnassa avainasemassa on kuitenkin silmien, nenän ja suun muodostama kokonaisuus.

On evolutiivisesti tarkoituksenmukaista että uhkaavat ärsykkeet vangitsevat huomion. Uhkaajan lajilla on kuitenkin merkitystä. Koirat kiinnittivät korostuneesti huomiota lajitovereittensa uhkailmeisiin, kun taas ihmisten uhkailmeet saivat aikaan nopean väistöreaktion. Koirat käsittelevät siis biologisesti merkityksellisempiä lajitovereiden kasvonilmeitä eri tavalla kuin ihmisten.

”Koirien taipumus väistää ihmisten uhkaavia eleitä voi olla kesyyntymisen tuote: koirat ovat erityisen herkkiä ihmisen sosiaalisille viesteille ja konflikteja välttääkseen ne suhtautuvat ihmisten uhkaeleisiin mieluummin sovittelevasti kuin provosoituen.”, kertoo väistöskirjatutkija Sanni Somppi Helsingin yliopistosta.

Kansainvälisesti uraauurtavat tulokset tukevat Darwinin väitteitä

Tulokset valottavat ensimmäisenä maailmassa katseenseurannalla, kuinka ei-kädelliset eläimet tarkastelevat kasvojen ilmeitä. Jo 150 vuotta sitten Darwin esitti, että sosiaalisten nisäkkäiden kasvonilmeisiin perustuvassa kommunikaatiossa on yhtäläisyyksiä. Käytännössä lajeja vertailevia tutkimuksia on kuitenkin tehty hyvin vähän, ja lähinnä vain kädellisillä. Helsingin yliopistossa professori Outi Vainion tutkimusryhmän kehittämän menetelmän avulla saadut uudet tulokset antavat entistä laajempaa tieteellistä tukea Darwinin väitteelle. Koirat muistuttavat katselukäytöksessään ihmisiä, joten ilmeisiin reagointi voi olla evolutiivisesti vanha kyky.

Aiemmin sama tutkimusryhmä on havainnut mm. että sosiaalisesti merkitykselliset kohteet, kuten tutut kasvot ja kommunikatiiviset kehon eleet, vetävät koirien huomion puoleensa.

Professori Outi Vainion tutkimusryhmä tutkii koirien kognitioon liittyviä ilmiöitä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimusryhmän tutkimusta ovat tukeneet muun muassa Suomen akatemia ja Emil Aaltosen säätiö.

Yhteyshenkilöt

Professori Outi Vainio, puh. 050-4155251, outi.vainio@helsinki.fi

Tohtorikoulutettava Sanni Somppi, sanni.somppi@helsinki.fi

Tutkijatohtori Miiamaaria Kujala, puh. 029-4159763, miiamaaria.kujala@helsinki.fi

Alkuperäinen julkaisu:

http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0143047