Rodulla on vaikutusta koirien kognitiivisiin ominaisuuksiin

Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että koirarotujen väliltä löytyi useita eroavaisuuksia muun muassa sosiaalisessa kognitiossa, ongelmanratkaisukyvyssä ja itsehillinnässä. Tutkimusaineisto koostui yli tuhannesta suomalaisesta koirasta.

– Tulokset tarjoavat paljon mielenkiintoista informaatiota ominaisuuksista joita eri rotujen alkuperäisessä tai nykyisessä käyttötarkoituksessa on arvostettu, kertoo väitöskirjatutkija Saara Junttila. Mikään kognitiivinen, koiran mieltä kuvaava,  piirre ei sinänsä ole ”hyvä” tai ”huono”, vaan jokainen niistä on arvokas omanlaisissaan työtehtävissä. Esimerkiksi itsenäinen työskentely voi olla hyödyllinen ominaisuus hajutyössä, kun taas kotikoiralta saatetaan toivoa enemmän ihmiseen tukeutuvaa käytöstä, Junttila jatkaa.

Rotujen väliltä löytyi merkitseviä eroja testeissä, jotka mittasivat itsehillintää, ihmisten eleiden ymmärtämistä (esimerkiksi sormella osoittaminen tiettyyn suuntaan), tilaan liittyvää ongelmanratkaisua, aktiivisuustasoa, tuntemattomaan ihmiseen suhtautumista, uuteen ympäristöön tutustumista ja käyttäytymistä mahdottoman ongelman ratkaisutilanteessa (pyrkiikö koira suoriutumaan itsenäisesti tehtävästä vai pyytääkö se ihmiseltä apua). Sen sijaan rotueroja ei löytynyt koirien suoriutumisessa loogista päättelyä tai lyhytkestoista muistia vaativissa tehtävissä.

Junttila muistuttaa, että vaikka rotuerot olivat tilastollisesti merkitseviä, oli myös rotujen sisällä runsaasti vaihtelua. Jokainen koira on loppujen lopuksi yksilö, ja kognitiivisiin piirteisiin vaikuttaa moni tekijä, joista rotu on vain yksi.

–Tähän mennessä koirarotujen välisiä eroja kognitiivisissa ominaisuuksissa ei ole aiemmin tarkasteltu näin laajalla aineistolla, kertoo dosentti Katriina Tiira. Tällä hetkellä smartDOG®-aineistoa on saatavilla lähes 5000:sta suomalaisesta koirasta, ja tämä on tietääkseni maailman laajin kokeellisesti kerätty tutkimusaineisto koirien kognitiivisista ominaisuuksista. Ainutlaatuinen yritystoiminnan ja aineiston keräämisen yhdistelmä mahdollistaa tämän, ja hyötyä saadaan koiranomistajille, mutta samalla tehdään myös tiedettä, Tiira jatkaa.

Tähän tutkimukseen analysoitiin 1002:n standardoituun smartDOG®-testiin osallistuneen koiran tulokset. Mukaan tutkimukseen otettiin vain ne rodut, joista oli tutkimuksen tekohetkellä testattu vähintään 40 yksilöä, jolloin analysoitavana oli kaikkiaan 13 koirarotua.

Julkaisu

Tutkimus on julkaistu Scientific Reports -lehdessä ja on avoimesti luettavissa:

Junttila, Saara; Valros Anna; Mäki Katariina; Väätäjä Heli; Reunanen, Elisa & Tiira, Katriina.  Breed differences in social cognition, inhibitory control, and spatial problem-solving ability in the domestic dog (Canis familiaris). Sci Rep 12, 22529 (2022). https://doi.org/10.1038/s41598-022-26991-5

Yhteydenotot

väitöskirjatutukija Saara Junttila, saara.junttila@helsinki.fi

dosentti Katriina Tiira, katriina@smartdog.fi

 

 

Oheisessa kuvassa esitetään smartDog testien tutkimuksessa mukana olevien 13 koirarodun ääripäät. Tarkempaa tietoa rotujen sijoittumisesta löytyy artikkelista.

Kuvassa olevat rodut: AK=australiankelpie, AP=australianpaimenkoira, BC=bordercollie, BM=belgianpaimenkoira malinois, CS=cockerspanieli, EV=espanjanvesikoira, HV=hovawart, KN=kultainennoutaja, LN=labradorinnoutaja, SL=suomenlapinkoira, SP=saksanpaimenkoira, SR=sekarotuinen.