Hännänpurenta on sioilla yleisesti esiintyvä, stressiin liittyvä käyttäytymisongelma. Hännänpurennan aiheuttamien vaurioiden vähentämiseksi sikojen häntiä typistetään suuressa osassa maita EUssa ja sen ulkopuolella. Helsingin Yliopiston professorin, Anna Valrosin, koordinoima eurooppalaisen ANIHWA-EraNet - rahoitettu FareWellDock-hanke (FWD) selvitti sian hännänpurentaan ja -typistykseen liittyviä ongelmia, kuten typistyksen aiheuttamaa kipua, sekä arvioi muutaman keskeisen kyseisen käyttäytymisongelman laukaisevan riskitekijän hallinnan tehokkuutta. Pitkän tähtäimen tavoitteena oli edistää tutkitun tiedon avulla ehdotonta sikojen hännäntypistyskieltoa EU:ssa. Suomessa hännäntypistys on kokonaan kielletty.
Sikojen hännät typistetään sen sallimissa maissa yleensä ilman kivunlievitystä muutaman päivän ikäisiltä porsailta. Projekti havaitsi, että hännäntypistyskipua ei voida poistaa pelkällä tulehduskipulääkkeellä, vaikka lääkitys hieman lieventääkin porsaiden kipureaktiota. Sian hännäntyngässä havaitut hermostolliset muutokset viittaavat jopa kuukausia kestävään krooniseen kipuun typistyksen tai vakavan puremavamman jälkeen.
Oljen ja muiden tongittavien materiaalien käyttöä pidetään yhtenä tärkeänä hännänpurentaa vähentävänä tekijänä, mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Projektin tutkijat havaitsivat, että mitä enemmän olkea sioille annettiin, sitä pitempään ne sitä tutkivat ja tonkivat, ja vastaavasti, sitä vähemmän suuntasivat tutkimiskäyttäytymistä muihin sikoihin. Oljen lisääminen lisäsi myös sikojen kasvua, vähensi vatsahaavoja ja hännänpurentaa – ja mitä enemmän olkea annettiin, sitä selkeämpi oli sen positiivinen vaikutus. Tanskassa tehdyssä kokeessa hännänpurennan esiintyminen puoliintui karsinoissa, joissa sioille tarjottiin olkea (150 g / sika / päivä) verrattuna karsinoihin, joissa olkea ei käytetty ollenkaan.
FWD-projektissa kehitettiin myös tilatason menetelmä, jolla voidaan arvioida, onko tongittavan materiaalin määrä riittävä vähentämään hännänpurentariskiä: Materiaalin riittävyyttä arvioidaan seuraamalla sikojen käyttäytymistä. laskemalla sikojen häntä ja korvavaurioita sekä mittaamalla puhtaan tongittavan materiaalin määrää. Menetelmää voidaan käyttää tilatason tukena varsinkin maissa, joissa hännänpurenta on perinteisesti ratkaistu typistämällä hännät, mutta tilat harkitsevat typistyksestä luopumista.
FWD osoitti, että myös terveysongelmat altistavat sikoja hännänpurennalle. Sairaiden sikojen sosiaalinen käyttäytyminen erosi terveiden sikojen käyttäytymisestä: nivelongelmaiset siat joutuivat terveitä sikoja useammin toisten sikojen tongittaviksi, ja lievää hengitystietulehdusta sairastavat siat purivat toisten sikojen korvia ja häntiä enemmän. Tulehdukseen liittyvien välittäjäaineiden, sytokiinien, kohoaminen oli yhteydessä lisääntyneeseen sian hännänpurentaa ennakoivaan käyttäytymiseen.
FWD-projektin tutkimuslöydökset ovat samansuuntaisia sen tuottajakyselyn tulosten kanssa. Suomalaisten tuottajien mukaan tärkeimmät hännänpurennan riskitekijät tilatasolla ovat ruokintaan ja rehuun liittyvät epäkohdat sekä sikojen terveysongelmat. Lisäksi hyvää ilmanlaatua ja toimivaa ilmanvaihtoa pidettiin hyvin tärkeinä. Hännänpurentavaurioiden ennaltaehkäisy on ehdottoman välttämätöntä tilatasolla. Tuottajat korostivat ripeän toiminnan merkitystä, jos sikojen käyttäytyminen muuttuu. Myös FWD-projektin muissa tutkimuksissa havaittiin sikojen syömiskäyttäytymisen muuttuvan jopa viikkoja ennen kuin ensimmäinen haava havaitaan hännässä.
FWD projektissa olivat mukana Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan lisäksi tutkimusryhmät Tanskasta, Norjasta, Isosta-Britanniasta, Alankomaista, Ranskasta ja Ruotsista sekä EU:n ulkopuolisena yhteistyötahona Yhdysvaltojen maataloustutkimuslaitos USDA. Suomessa hanketta rahoitti Maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeesta ja sen tuloksista voi lukea enemmän FWD-kotisivuilta. Sivuilta voi myös ladata uusimpaan tietoon perustuvia, käytännönläheisiä tietokortteja, joista saa vinkkejä esimerkiksi siitä, miten hännänpurentaa voi havaita mahdollisimman aikaisin.
Lisätietoja:
professori Anna Valros, anna.valros@helsinki.fi, p. 029 - 415 74 00
hankkeen kotisivu: www.farewelldock.eu