Nupoutus ja vasikoiden hyvinvointi

Vasikka nukkuu

Länsisuomenkarjan vasikat ovat valtaosin syntymänupoja​​​​​​​

Suomessa syntyy vuosittain yli 300 000 vasikkaa, joista suuri osa nupoutetaan (sarvenaiheet tuhotaan) ennen neljän viikon ikaa kuumapolttoa käyttämällä.  Suuri osa suomalaisista tuottajista kutsuu eläinlääkärin lääkitsemään nupoutettavat vasikkansa.  Tämä on myös elinkeinon suositus. Nupoutustoimenpiteen kieltämistä  ilman rauhoitusta ja puudutusta on ehdotettu eläinten hyvinvointilakiehdouksessa.

Kuluttajien tietoisuus eläinten hyvinvoinnista llisääntyy jatkuvasti, ja erityisesti nuorille eläimille tehtävät rutiininomaiset kivuliaat toimenpiteet herättävät enenvässä määrin paheksuntaa.

Nupoutukseen liittyvää kivunlievitystä olisi toimenpiteen aikana ja sen jälkeen tehostettava vasikoiden hyvinvoinnin ja terveyden sekaä toimenpiteen eettisen hhyväksyttävyyden edistämiseksi. Tulehduskipulääkkeiden ja paikallispuudutuksen vaikutusta nupoutettavien vasikoiden hyvinvointiin on jo jonkin verran selvitetty, tulehduskipulääkekuurin riittävää kestoa on selvitettävä lisää ja erilaisten rauhoiteaineyhdistelmien vaikutus nupoutettavien vasikoiden terveyteen ja hyvinvointiin on lähes tutkimaton kenttä.
 

Tulehduskipulääkkeiden ja paikallispuudutuksen vaikutusta nupoutettavien vasikoiden hyvinvointiin on jo jonkin verran selvitetty, mutta erilaisten rauhoiteaineyhdistelmien vaikutus nupoutettavien vasikoiden terveyteen ja hyvinvointiin on lähes tutkimaton kenttä. Naudoille käytettävä puudute on lyhytkestoinen, ja puudutuksen onnistumista parantaa vasikan rauhoittaminen ennen puudutusta. Suomessa yleisimmin vasikoiden rauhoitukseen kaäytetään ksylatsiinia, jolla ei ole juuri kivunlievitysvaikutusta ja se lisäksi heikentää lämmönsäätelykyä, jolloin vasikat kylmettyvät helposti. Noidankehä on valmis; alilämpöisyys hidastaa elimistön aineenvaihduntaa entisestään, jolloin lääkeaineiden poistuminen hidastuu ja rauhoitus pitkittyy. Pitkittynyt rauhoitus rasittaa vasikoiden elimistöä ja altistaa vasikat tartuntataudeille. Kylmettyminen myös vähentää maidonkulutusta nupoutuksen jälkeen.

Tässä hankkeessa tutkimme markkinoilla olevien rauhoiteaineiden yhdistelmiä, joilla rauhoitus voisi olla turvallisempi ja tehokkaampi, tarvittavan rauhoitteen annos olisi vähäisempi, kipua lievittävä vaikutus parempi ja haittavaikutusten riski pienempi kuin nykyisillä tavoilla. Nupoutusopas päivitetään hankkeen päätteeksi vastaamaan uusinta tietoa ja tarvetta kentällä. Lisäksi ja koulutamme sekä eläinlääkäreitä että tuottajia vasikoiden nupoutuksen oikeaoppisesta suorittamisesta ja siihen liittyvästä lääkityksestä. Oppaan päivityksessä sekä koulutuksessa huomioidaan eläinsuojelulain muutostyön vaatimukset.

Viikin vasikat syömässä

Yhteistyötahot:
Viikin opetus- ja tutkimustila
LUKE
HKScan

Hanketta tukevat :
Maa-ja metsätalousministeriö
Valio
Vetcare
YA Prevett

 

Nupoutusopas on tehty Helsingin Yliopistossa Maa-ja metsätalousministeriön Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) rahoittaman projektin turvin (Laura Hänninen/MMM Vasikoiden nupoutuskipu ja hyvinvointi 2009–2011). Oppaan ovat koonneet ELT Ann-Helena Hokkanen ja dosentti Laura Hänninen Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta. 

Opasta päivitetään tarvittaessa uudella tutkimustiedolla projektissa 2018 - 2020 (Laura Hänninen/ MMM Terveellisemmät ja tehokkaammat tavat rauhoittaa nupoutettavia vasikoita)