Kysymyksiä ja vastauksia

 

  • Kuka voi osallistua tutkimukseen?

Tutkimuksen alussa (90-luvulla) kutsuimme mukaan tietyiltä alueilta kaikki diabeetikot ja heidän sukulaisensa (riippumatta siitä oliko näillä diabetes vai ei). Silloin pystyi myös itse ilmoittautua tutkimukseen. Nyt keskitymme seuraamaan sellaisia henkilöitä ja perheitä, jotka ovat jo mukana tutkimuksessa. Kuitenkin otamme vielä uusina mukaan nykyisten osallistujien lähisukulaisia. PPP-Botnia tutkimukseen kutsuttiin Väestörekisteritietojen perusteella joka kymmenes 18-75 -vuotias henkilö Pohjanmaan tietyltä alueelta. Seurantatutkimus koskee vain näitä osallistujia. Vuonna 2020 aloitamme myös kutsumaan mukaan 18–29-vuotiaita uusia osallistujia, jotka on sattumanvaraisesti poimittu Väestörekisteristä.

  • Onko minulla diabetes?

Sinulla on diabetes jos paastoverensokerisi (plasmaglukoosi) on 8 tunnin yöpaaston jälkeen korkeampi kuin 7 mmol/l tai kaksi tuntia sokerirasituksen jälkeen ≥ 11.1 . Jos et ole mukana Botnia-tutkimuksessa, voit tehdä riskitestin (https://www.diabetes.fi/terveydeksi/diabeteksen_ehkaisy/riskitesti).  Jos saat > 15 pistettä, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveydenhuoltoon verensokerimittauksen ja/tai sokerirasituksen järjestämiseksi.

  • Jos sukulaisellani on vain ruokavalio- tai tablettihoito, voiko kyseessä olla diabetes?

Toki! Suurinta osaa tyypin 2 diabeetikoista hoidetaan ruokavaliolla tai tableteilla. Monet uskovat, ettei heillä ole diabetesta vaan ”vain hieman kohonnut verensokeri”. Useimmiten kuitenkin kyseessä on diabetes. On myös olemassa suuri määrä ihmisiä, jotka eivät tiedä sairastavansa diabetesta.

  • Äidilläni on diabetes, pitäisikö minun käydä kontrolleissa?

Kyllä. Jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes, on lapsella 40 % riski sairastua diabetekseen (jos molemmilla vanhemmilla on tyypin 2 diabetes, riski on 80%). Riski on vielä suurempi, jos sinulla on ylipainoa (BMI yli 25) etkä liiku paljon. Onko tärkeätä panostaa ruokavalioon ja liikuntaan. Suositeltavaa on liikkua ainakin 150 minuuttia viikossa keskiteholla (esim. reipas kävely).

  • Kuinka suuri riski lapsillani on saada diabetes?

Jos sinulla itselläsi on tyypin 2 diabetes, lapsillasi on 40% riski sairastua diabetekseen. Jos myös puolisollasi on diabetes, riski on 80%. Jos sinulla itselläsi on tyypin 1 diabetes ja olet nainen, on lapsillasi 4% riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Jos olet mies, riski on hieman suurempi, 6%. Jos sinulla on MODY-diabetes, lapsen riski on 50%.

  • Miksi en saa tietää DNA –kokeiden tuloksia?

Nykyaikana, on olemassa tuhansia erilaisia DNA-analyyseja. Osan näistä teemme kaikille ja osan vain pienemmille valituille ryhmille. Aina kun joku uusi geeniyhteys tulee esiin, tiettyjen yksilöiden DNA analysoidaan uudelleen. DNA–tuloksien merkitystä ei toistaiseksi voi tulkita yksilötasolla. Voimme sanoa, että väestötasolla tietty geenimuoto voi lisätä sairastumisriskiä lievästi, mutta tämä riski on niin pieni, ettei se useinkaan merkitse mitään yksilön sairastumisriskin kannalta ilman samanaikaisia muita riskigeenimuotoja. Sen sijaan, jos toteamme sellaisen DNA-mutaation, jonka tiedetään altistavan sairaudelle (esim. MODY-mutaatiot), informoimme kyseistä henkilöä asiasta.

  • Miksi en saa tuloksia muista analyyseistä (Insuliini, GAD – vasta-aineet)?

Näitä analyysejä ei tehdä heti tutkimuskäynnin jälkeen vaan suuria määriä näytteitä analysoidaan samanaikaisesti, mikä voi kestää kauan. Insuliinipitoisuudelle ei ole olemassa normaaleja viitearvoja, joten yksittäisen henkilön arvoja on vaikea tulkita. Insuliinin ja glukoosin suhteeseen vaikuttavat monet tekijät – mm. juuri tätä tutkimme Botniassa. GAD–vasta-ainetestin tuloksia emme ole tähän mennessä antaneet tutkittaville samasta syystä kuin insuliinin kohdalla. Vasta-aineiden löytymisen merkitys ei myöskään ole ollut selvä, joten olemme halunneet seurata henkilöitä, joilla on vasta-aineita jotta näkisimme vaikuttavatko ne diabetekseen sairastumisriskiin tai taudinkuvaan.

  • Mistä tiedän, että minulla on diabetes?  Liittyykö siihen oireita?

Usein ei esiinny minkäänlaisia oireita. Jos sokeriarvot ovat erityisen korkealla, esiintyy väsyneisyyttä, janoisuutta, ja kasvanutta virtsaamisen tarvetta. Voi myös saada helpommin tiettyjä infektioita. Useimmilla tyypin 2 diabeetikoilla on ollut diabetes kauan tietämättään. Sairauden toteaminen vaatii verinäytteen. Jos verensokeri on paastotilanteessa korkeampi kuin 7 mmol/l, sinulla on diabetes. Jos paastosokeri on normaali mutta sinulla on korkea diabeteksen riski, tulisi tehdä sokerirasitus. Jos 2 tuntia sokerirasituksen jälkeen arvo on ≥ 11.2 mmol/l, sinulla on diabetes.

  • Mitä tarkoittaa että on korkea verenpaine? Mikä tarkoittavat diastolinen ja systolinen verenpaine?

Verenpaineeseen vaikuttaa se miten voimakkaasti ja millä tahdilla (syke/pulssi) sydän pumppaa verta sekä mikä on verisuonten läpimitta ja niiden seinämien joustavuus. On normaalia, että jos juoksee kovaa, verenpaine nousee. Sen sijaan on epänormaalia, jos verenpaine pysyy korkealla myös levossa tai lievässäkin rasituksessa - sitä kutsutaan kohonneeksi verenpaineeksi. Ajan myötä pysyvästi kohonnut verenpaine vahingoittaa suonten seinämiä, jotka muuttuvat yhä jäykemmiksi ja verenpaine nousee yhä korkeammaksi. Seurauksena sydämen täytyy työskennellä voimakkaammin pumpatakseen verta painetta vastaan, mistä seuraa sydämen vajaatoiminta. Verenpaine on korkeimmillaan juuri silloin kuin sydän pumppaa verta ulos, tätä kutsutaan systoliseksi verenpaineeksi. Kun taas sydän täyttyy, ennen seuraavaa pumppausta on verenpaine alhaisempi, tätä kutsutaan diastoliseksi verenpaineeksi.

  • Milloin saan tulokset tutkimuksista?

Yleensä kahden kuukauden sisällä. Näytteistä, jotka analysoidaan terveyskeskusten laboratorioissa, saadaan vastaus nopeasti. Jotta eri keskusten tulokset olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia, analysoidaan useimmat näytteet keskitetysti Helsingissä. Näytteitä lähetetään sinne pari kuukauden välein. Vastausten valmistuttua täytetään vastauskirje ja lääkärimme käy tulokset läpi ja antaa lausunnon. Erikoistutkimusten kohdalla voi tämä kestää kauemmin.

  • Miksi insuliini nostaa verensokeria?

Sitä se ei tee! Insuliinin avulla sokeri voidaan kuljettaa sisälle soluihin ja hyödyntää energiaksi. Mutta pitää paikkaansa, että henkilöillä, joilla on tyypin 2 diabetes (tai riski sairastua) on usein kohonnut insuliinitaso. Heidän elimistönsä on epäherkkä insuliinille eli he tarvitsevat enemmän insuliinia, jotta insuliinilla olisi vaikutusta.