Melatoniini on yleisesti käytössä Suomessa unettomuuden hoidossa. Melatoniini on myös kehon itsensä tuottama unihormoni, joka vaikuttaa melatoniinireseptorin kautta. Melatoniinireseptorin geenissä (MTNR1B) on todettu väestössä varsin yleinen muutos, jolla on yhteys vähentyneeseen insuliinintuotantoon ja suurentuneeseen riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Tutkittavat: Tutkimukseen kutsuttiin aiemmin PPP-Botnia-tutkimukseen osallistuneiden joukosta 44 henkilöä, joista puolella oli todettu perimässään riskigeenityyppi (GG) ja puolella ei (CC). Kellään ei ollut todettu diabetesta.
Tutkittaville aloitettiin melatoniinihoito (Circadin® 4 mg) 3 kuukauden ajaksi. Tutkittavat kutsuttiin tutkimuskäynnille ennen melatoniinihoidon aloitusta ja 3 kk hoidon aloittamisen jälkeen. Molemmilla kerroilla tutkittavat täyttivät kyselylomakkeen, jonka avulla selvitettiin tutkittavan unirytmiä ja uniongelmia 2 viikon ajalta ennen tutkimuksen alkua.
Tutkittaville tehtiin sokerirasitus (75g OGTT) tutkimuksen alussa ja kolmen kuukauden kuluttua. Verinäytteitä otettiin ennen rasitusta ja puolen tunnin välein glukoosin nauttimisen jälkeen kahden tunnin ajan. Verinäytteistä määritettiin melatoniinipitoisuus, verensokeri, rasva-arvot sekä insuliini- ja C-peptidi-pitoisuus, jotka kuvastavat haiman insuliinineritystä. Lisäksi otettiin neljä varaputkea muita hormoni- ja rasvahappomäärityksiä varten. Melatoniinin vaikutusta unen laatuun ja energiankulutukseen seurattiin viikon ajan Actigraph-mittarilla.
Tutkimus osoitti, että melatoniini heikensi insuliinineritystä ja nosti verensokeria kaikilla koehenkilöillä, mutta erityisesti niillä, joilla oli riskigeenityyppi.