Yle Uutisten jutussa "
Anni Kajanus selittää, että ärsytys johtuu osittain siitä, että Simoska rikkoo yhteiskunnan sosiaalisia normeja, mikä voi herättää ärtymystä, joka toimii sanktiona normeja rikkovalle henkilölle. Artikkelissa käsitellään myös sitä, miten ärsytys voi liittyä laajempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja kriiseihin, kuten korona-aikaan ja ilmastokriisiin.
Artikkeliin on haastateltu myös terapeutti Jouni Pölöstä, joka huomauttaa, että toisen ihmisen erilainen elämäntapa voi järkyttää ihmisten perusturvallisuuden tunnetta ja uhata heidän arvomaailmaansa. Ärsytys voi olla reaktio muihin tunteisiin, kuten pelkoon, suruun tai häpeään. Artikkelissa käsitellään myös sitä, miten temperamentti vaikuttaa ärsytyksen ilmaisemiseen, ja pohditaan, olisiko reaktiot olleet erilaisia, jos minimalistista elämäntapaa olisi esitellyt mies. Lisäksi Kajanus ja Pölönen muistuttavat, että ärsyyntyminen voi parhaimmillaan johtaa positiivisiin muutoksiin, kuten ekologisempaan elämäntapaan.
Yle uutisoi myös sähköpotkulautoihin liittyvästä ärsytyksestä jutussa "
Artikkelissa käsitellään sähköpotkulautojen aiheuttamaa ärtymystä ja ongelmia kaupungeissa. Instagramin "Sähköpotkulauta vihasivu" -tilin ylläpitäjä kerää kuvia väärin parkkeeratuista ja huonosti kohdelluista sähköpotkulaudoista, mikä herättää keskustelua niiden käytöstä ja säännöistä.
Anni Kajanus, Helsingin yliopiston antropologian apulaisprofessori, tuo artikkelissa esiin, että sähköpotkulautojen aiheuttama ärtymys liittyy epäselviin sääntöihin ja sosiaalisiin normeihin. Hänen mukaansa, kun säännöt eivät ole selkeitä, ihmiset kokevat helpommin ärtymystä.
Kajanus selittää, että tämä ärtymys sosiaalisena tunteena motivoi ihmisiä noudattamaan sääntöjä, sillä he eivät halua aiheuttaa häiriötä ympärillään oleville. Hän myös huomauttaa, että kulttuurierot eri maiden välillä vaikuttavat siihen, miten ihmiset reagoivat sähköpotkulautoihin. Suomessa, jossa ihmiset ovat tottuneet noudattamaan sääntöjä, epäselvät tilanteet kaduilla voivat aiheuttaa erityistä ärtymystä. Hän korostaa, että ärtymys voi myös kumputa muista tunteista, kuten huolesta tai pelosta, erityisesti kun nuoret käyttävät lautoja vaarallisesti.
Jutussa kuvataankin, kuinka moni kaupungilla liikkuva on huolissaan sähköpotkulautojen turvallisuudesta ja käytöstä, ja haastateltujen mielipiteet jakautuvat voimakkaasti. Osa ihmisistä pitää lautoja kätevinä, kun taas toiset vaativat tiukempia sääntöjä niiden käyttöön.
Heidi Moisio haastatteli Anni Kajanusta Helsingin Sanomien tilaajille näkyvään juttuun "
Artikkelissa kuvataan, miten Anni Kajanus on päätynyt tutkimaan ärtymystä. Nuorempana Kajanus ärtyi asioista helposti, mutta huomasi, että jatkuva ärtyminen toi negatiivista energiaa hänen elämäänsä. Hän päätti tutkia ärtymystä ja on nyt psykologinen antropologi, joka käynnistää viisivuotisen kansainvälisen ärtymystutkimuksen.
Ärtymys on hänen mukaansa suhteellisen vähän tutkittu tunne, joka on usein määritelty vihan tai inhon lieväksi muodoksi. Ärtymys kuitenkin haittaa ihmisten välistä yhteistyötä ja tuo vuorovaikutukseen kitkaa. Kajanus myöntää, ettei ole sille immuuni itsekään ja esimerkiksi automatka siskon kanssa voi olla paljon stressaavampi kokemus kuin kassajonossa etuilijan kohtaaminen.
Kajanus on huomannut, että suomalaiset ärsyyntyvät helposti, vaikka ympäristö olisikin toimiva. Hän vertaa suomalaisten ja lontoolaisten reaktioita julkisen liikenteen ongelmiin, ja toteaa, että suomalaiset ilmaisevat ärsyyntymisensä myöhästyvään junaan herkemmin.
Maria Mäkituomaan artikkeli "
Artikkelissa Anni Kajanus selittää, että ärtymys liittyy ihmisen luontaiseen tarpeeseen valvoa turvallisuutta ja tasapuolisuutta ihmissuhteissa. Ärtymys toimii mekanismina, joka motivoi ihmisiä korjaamaan epäkohdat ja varmistamaan oikeudenmukaisuuden.
Kajanus huomauttaa, että ärtymys on suhteellisen lievä tunne, joka vastaa lieviin ärsykkeisiin, toisin kuin esimerkiksi pelko, joka liittyy hengenvaarallisiin tilanteisiin. Ärtymys ei siis aina tarkoita, että parisuhteessa olisi jokin vakava ongelma. Toistuvat pienet ärsykkeet, kuten väärin huuhdeltu kahvikuppi, voivat ajan myötä kasvaa suuremmiksi ärtymyksen lähteiksi, Kajanus kuvaa.
Kajanuksen mukaan suomalaisessa kulttuurissa painotetaan negatiivisten tunteiden kontrollointia kodin ulkopuolella, mikä voi johtaa siihen, että kotona tunteet purkautuvat helpommin. Hän toteaa, että ärtymys on läheisyyden mittari, sillä läheisissä suhteissa tunteita näytetään avoimemmin. Kajanus muistuttaa, että ärtymys on vahvasti kytköksissä fyysiseen hyvinvointiin, joten riittävä uni ja ravinto voivat auttaa vähentämään ärtymysherkkyyttä. Ärtymys voi myös liittyä inhoon, ja ajan myötä ihmiset voivat "allergisoitua" puolison piirteille, jotka aluksi olivat viehättäviä.
Linda Rantasen Plus-tilaajille luettavissa oleva juttu "