Tutkimus

Käynnissä on parhaillaan useita laaja-alaisia kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöprojekteja, joissa oppimista ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä tutkitaan laaja-alaisesti musiikkia hyödyntäen. Lisäksi useissa tutkimuksissa oppimisen perusmekanismeja tutkitaan ilman yhteyttä musiikkiin.

Jo päättyneistä kansallisista hankkeista laajin on vuoden 2022 lopulla päättynyt , kuuden yrityksen ja kahden yliopiston (HY, JY) konsortiohanke. Siinä oppimisen monimuotoisuutta lähestyttiin hyödyntäen kysely-, havainnointi- ja haastattelumetodeja, VR-teknologiaa, akustiikkamittauksia ja aivotutkimusta. Tutkimuksia tehdään päiväkodeissa, kouluissa ja yhteistyössä yritysten kanssa.

Kansainvälisistä hankkeista keskeisin on Tervaniemen yhteistyöprojekti Beijing Normal Universityn kanssa. Siinä selvitetään yhdessä professori Taon kanssa vuoden mittaisen musiikki- ja kielikerhotoiminnan vaikutusta alakouluikäisten lasten kehitykseen. 

Peixin Nie toteutti väitöstutkimuksessaan työmuistitutkimuksen Zoom-ympäristössä. Siinä hän vertasi eri kielten puhujia ja henkilöitä, joilla oli erilainen musiikkitausta. Hanke toteutettiin yhteistyössä professori Barbara Tillmannin kanssa.

Dosentti Tanja Linnavalli johtaa parhaillaan -seurantatutkimusta, jossa tutkitaan, voiko säännöllinen musiikkitoiminta päiväkodeissa tukea lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä. Musiikin mahdollisten myönteisten vaikutusten lisäksi hankkeessa tutkitaan myös liikunnan mahdollisuuksia tukea sosiaalisten ja käyttäytymistaitojen kehittymistä. Hänellä on myös käynnistymässä hanke MArBLeS - Mathematics and arts-based learning in school, jossa tutkitaan mahdollisuutta tukea lasten matematiikan taitoja ja vähentää matematiikkaan liittyvää ahdistusta ja stressiä taidepohjaisten opetusmenetelmien avulla.

Dosentti Ritva Torppa johtaa kansainvälistä hanketta ”MULAPAPU - Miten MUsiikki-interventio ja LAulu PArantavat kuulovammaisten lasten PUhekieltä”. Hankkeessa selvitetään kuulovammaisten, alle 6-vuotiaiden lasten puhutun kielen, musiikin ja puheen havaitsemisen ja laulutaidon kehitystä. Erityisesti kiinnostuksen kohteena on tutkia, miten nämä taidot yhdistävät kielelliset ja musiikilliset toiminnot erityisesti kotikontekstissa. Hanke on sisältänyt kuulovammaisten lasten ja heidän vanhempiensa kanssa toteutetun musiikki-intervention (LapCI ry:n/STEA:n rahoittamat puhemuskarit) ja siinä on hyödynnetty myös nykyaikaisia pedagogisia ja aivotutkimusmenetelmiä, kuten tablettisovellusta ja fNIRS-tekniikkaa.  

Tutkijatohtori Kaisamari Kostilainen työskentelee parhaillaan postdoc-hankkeensa parissa. HUS:n kanssa yhteistyössä toteutettavan NASMUS-hankkeen (neonatal abstinence syndrome and music) tavoitteena on tutkia vastasyntyneiden vieroitusoireiden patofysiologiaa ja lääkkeiden (kuten morfiini, fenobarbitaali) lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Tavoitteena on myös tutkia moniaistisen intervention (mm. laulaminen) vaikutuksia vastasyntyneen vieroitusoireisiin sekä perhekeskeisen musiikkiterapian vaikutuksia vieroitusoireista kärsivän vastasyntyneen ja päihdehäiriöisen äidin väliseen vuorovaikutukseen ja kiintymyssuhteeseen.                                                                                                                           

Kahdessa väitöskirjaprojektissa tutkitaan nyt myös musiikin mahdollisuuksia auttaa vieraan kielen opiskelijoita aikuisiässä. Molemmissa projekteissa osallistujat ovat äidinkieleltään suomalaisia: Anni Tolvasen tutkimuksessa he opiskelevat ruotsia ja Xiazhen Liun tutkimuksessa kiinaa. Anni Tolvanen tarkastelee yliopisto-opiskelijoiden halukkuutta kommunikoida ruotsiksi sekä siihen vaikuttavia yksilöllisiä, ihmistenvälisiä ja laajempia sosiaalisia tekijöitä. Toisessa osatutkimuksessaan hän tulee selvittämään, kuinka musiikin kuuntelu mahdollisesti vaikuttaa kommunikointihalukkuuteen. Xiazhen Liu puolestaan osallisti opiskelijat musiikkia ja kehollisuutta hyödyntävään työpajatoimintaan. Osallistujat pääsivät EEG-tutkimuksiin ennen työpajatoimintaa ja sen jälkeen. Molempien tutkimustuloksia analysoidaan parhaillaan.

Professori Minna Huotilaisella ja tutkimusjohtaja Mari Tervaniemellä on käynnissä kaksi hanketta, joissa tutkitaan musiikin esittämisen biosignaaleja. Huotilaisen tutkimuksessa neljää laulajaa seurattiin laulamisen aikana. Tervaniemen tutkimuksessa improvisaatiokurssille osallistuvia klassisia muusikoita seurataan EEG:n avulla ennen ja jälkeen kurssin. Yhdessä nämä tutkimukset ovat esimerkki Aivot, musiikki ja oppiminen-ryhmän kiinnostuksesta viedä tutkimuksia "laboratoriosta tosielämän konteksteihin", kuten Tervaniemi painottaa tuoreessa  -lehdessä julkaistussa katsauksessaan.

Aivot, musiikki ja oppiminen-tutkimusryhmä sai alkunsa 2000-luvun alussa. Tällöin Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikköön tuli jatko-opiskelijaksi kolme kunnianhimoista kansainvälistä väitöskirjatutkijaa Elvira Brattico (taustanaan filosofinen psykologia yhdistettyinä laaja-alaisiin musiikkiopintoihin), Nikolai Novitski (fysiologia ja biologia) ja Titia van Zuijen (psykologia). Heidän ohjaajanaan toimi 1997 kuuloaistissa tapahtuvasta oppimisesta ja muusikkoudesta väitellyt dosentti, yliopistonlehtori Mari Tervaniemi yhdessä akatemiaprofessori Risto Näätäsen kanssa.

2000-luvun alussa Mari Tervaniemi käynnisti laajat interventio- ja seurantatutkimukset oppimisen ja kuntoutumisen piirissä. Ensimmäisenä pääsi vauhtiin Irma Järvelän ja Minna Huotilaisen kanssa yhteistyössä aloitettu musiikkia harrastavien lasten seurantatutkimus. Siinä seurattiin PhD (Psych) Vesa Putkisen ja PhD (Psych) Katri Saarikiven toimesta musiikkia harrastavien koululaisten neurokognitiivista kehitystä heidän varttuessaan 7-vuotiaasta aikuisikään. Sen jälkeen PhD (Psych) Teppo Särkämö tuli väitöskirjatutkijaksi hankkeeseen, jossa sittemmin osoitettiin lempimusiikin kuuntelun monipuoliset vaikutukset aivoinfarktipotilaiden kuntoutumiseen. Nykyään apulaisprofessori Särkämöllä on oma tutkimusryhmänsä .

Samaan aikaan näiden oppimis- ja kuntoutumishankkeiden kanssa Tervaniemi laajensi teoreettista ja empiiristä osaamistaan musiikin ja kielen/puheen aivoperustasta – niiden yhteneväisyyksistä ja eroista. Tutkijavierailunsa tuloksena 2001-2002 Leipzigin yliopistossa ja Max Planck Instituutissa hän osoitti, kuinka puhe- ja musiikkiäänten käsittelyllä on omat eriytyneet aivoalueensa ja kuinka musiikillinen harjaantuneisuus tähän käsittelyyn vaikuttaa. Hän kirjoitti yhdessä sittemmin ERC-rahoituksen saaneen professori Kenneth Hugdahlin kanssa aiheesta vuonna 2003 julkaistun katsausartikkelin. Hän osoitti myös, kuinka äidinkielelle ominaiset akustiset peruspiirteet vaikuttavat äänten esitietoiseen havaitsemiseen.

2010-luvulla ja sen jälkeen Aivot, musiikki ja oppiminen-tutkimusryhmässä on tutkittu edellä mainittujen teemojen lisäksi muusikkojen esiintymisjännitystä, musiikkiestetiikan neuro- ja kognitiivisia prosesseja, musiikkiemootioiden aivoperustaa, sointujen ja konsonanssi/dissonanssin aivokäsittelyä, musiikin oppimisen siirtovaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, tanssiopintojen vaikutusta aivotoimintoihin, musiikkileikkikoulutoiminnan vaikutuksia kielellisiin taitoihin, musiikin vaikutusta kuulovammaisten lasten kehitykseen, meluherkkyyden aivoperustaa sekä musiikin mahdollisuuksista tukea keskosvauvojen kehitystä. Näistä teemoista löydät väitöskirjoja .