"Toivottavasti kirjamme tavoittaa myös päätöksentekijät", sanovat nuorisopolitiikkaa koskevan uutuuskirjan toimittajat Kristiina Brunila ja Lisbeth Lundahl

Nuorten siirtymät koulutuksesta töihin ovat ajankohtainen aihe, johon Helsinki University Pressin kaikille avoin uutuuskirja Youth on the Move tarttuu sosiologian keinoin. Teoksen toimittajat Kristiina Brunila ja Lisbeth Lundahl kertovat haastattelussa kirjastaan.

Kuinka hyvin nuoret onnistuvat siirtymään koulutusasteelta toiselle ja koulusta töihin? Tätä kysymystä pohtivat yhteiskunnassa monet, sillä nuorten koulutus- ja työpolut kiinnostavat niin päätöksentekijöitä kuin koulutus- ja nuorisoalan ammattilaisiakin. Tutkimuksen näkökulman keskusteluun tuo Helsinki University Pressin uusi teos, artikkelikokoelma Youth on the Move: Tendencies and Tensions in Youth Policies and Practices, joka käsittelee nuorten siirtymiä Pohjoismaissa ja Englannissa. Kirjan toimittajat, professori Kristiina Brunila Helsingin yliopistosta sekä professori Lisbeth Lundahl Uumajan yliopistosta ottavat aiheeseen kriittisen näkökulman.

"Nuorten epävarmat siirtymät koulutuksesta töihin ovat eräs tämän päivän polttavimmista yhteiskunnallisista ongelmista monissa maissa. Siirtymien edesauttamiseksi on syntynyt kokonainen ”siirtymäkoneisto”, joka koostuu nuorille suunnatusta koulutuksesta ja valmennuksesta. Mielestämme ongelmallista on se, että nuorten kohtaamat ongelmat – esimerkiksi työttömyys, köyhyys ja syrjintä – sekä myös ratkaisut näihin nähdään yksilöiden itsensä haasteina. Ongelmien taustalla on kuitenkin ennen muuta rakenteellisia tekijöitä, jotka kytkeytyvät yhteiskunnan valtasuhteisiin ja eriarvoisuuteen ja voivat myös syrjäyttää nuoria. Sellaiset yhteiskunnallisesti vaikuttavat erot kuin ikä, sukupuoli, etnisyys, yhteiskuntaluokka ja terveys vaikuttavat nuorten mahdollisuuksiin monin tavoin. Haluamme siirtää katseen yksilöstä rakenteisiin."

Youth on the Move -kirjan artikkelit analysoivat niin päätöksentekijöiden, opettajien, ohjaajien ja muiden asiantuntijoiden kuin nuorten itsensä näkemyksiä siirtymistä.

"Tutkimalla eri toimijoiden näkemyksiä on mahdollista tehdä ongelmia näkyväksi ja vastata siihen, minkä takia hyvistä tarkoituksista ja lukemattomista toimenpiteistä huolimatta nuorten yhteiskunnallinen asema ei muutu. Ammattilaisten työtä saattavat esimerkiksi ohjata tunnistamatta jäävät ideologiat tai kaavamaiset odotukset siitä, millaiset koulutus- ja työpolut sopivat erilaisista lähtökohdista tuleville nuorille."

Brunilan ja Lundahlin mukaan on tärkeää kysyä, millaisia paikkoja nuorille on siirtymäkoneistossa tarjolla ja kuinka nuoret mieltävät oman asemansa.

­"Mielestämme siirtymiin liittyvän politiikan ja käytäntöjen tarkasteleminen yhteiskunnallisesti on tärkeää, sillä nämä käytännöt eivät vain kuvaa vaan myös muokkaavat nuorille tarjolla olevia mahdollisuuksia olla ja toimia. Nuorten omat kokemukset ja toiveet taas ovat olleet pitkälti näkymättömiä niin tutkimuksen kuin päätöksenteonkin piirissä."

Brunila ja Lundahl halusivat julkaista kirjansa avoimesti, jotta se olisi helposti laajojen piirien saatavilla.

"Meille avoimuus on todella relevantti asia, sillä toivomme kirjamme tavoittavan tiedeyhteisön lisäksi myös päätöksentekijät ja kasvatusalan ammattilaiset. Tutkijoiden pitäisi arvostaa avoimuutta – emme voi vaatia tutkimusrahoitusta, jos emme avaa tutkimustuloksia myös yliopistojen ulkopuolelle."

 

Kristiina Brunila on yhteiskuntatieteilijä ja koulutuksen oikeudenmukaisuuden professori Helsingin yliopistossa. Lisbeth Lundahl on koulutuksellisen työn professori Uumajan yliopistossa.

Tämä uutinen on osa juttusarjaa, jossa kerrotaan Helsinki University Pressin uusista julkaisuista ja esitellään HUPin kirjoittajia sekä heidän ajatuksiaan avoimesta julkaisemisesta.

"On erin­omais­ta, että jul­kai­sut ovat saa­ta­vil­la il­mai­sek­si", sa­noo yh­teis­kun­ta­teo­ree­tik­ko Juk­ka Gro­now

Helsinki University Pressin ensimmäinen kirja, Jukka Gronowin Deciphering Markets and Money: A Sociological Analysis of Economic Institutions on ilmestynyt ja vapaasti saatavilla HUPin nettisivuilla. Gronow kertoo haastattelussa kirjastaan ja ajatuksistaan avoimesta julkaisemisesta.

Uppsalan yliopiston emeritusprofessori Jukka Gronow on tutkinut taloussosiologiaa pitkään. Viime vuosina talouspolitiikan heilahdukset, pankkikriisit ja suhdannevaihtelut ovat entisestään lisänneet tarvetta tutkia kulutusta ja markkinavoimia myös muista kuin taloustieteen näkökulmista. Gronowin tuore tutkimus Deciphering Markets and Money vastaa tähän tarpeeseen. Kirjassaan Gronow käsittelee niin taiteen ja kulttuurin markkinoita kuin myös jatkuvasti kasvavia finanssimarkkinoita. Gronow analysoi sitä, miten näiden markkinoiden muodostumisen sosiaaliset edellytykset ja ehdot vaikuttavat markkinoiden toimintaan.

"Yhtenä kirjan taustalla kulkevana teemana on sosiologian ja taloustieteen ongelmallinen suhde. Pyrin osoittamaan, miten tavaroiden ja palvelujen moniulotteisuuden ja laatua koskevan periaatteellisen epävarmuuden takia markkinat luhistuisivat ilman esimerkiksi esteettisiin tai makuarvostelmiin perustuvia markkinavälineitä. Ne tekevät tavaroista ja palveluista keskenään verrannollisia ja laskennallisia. Näiden markkinavälineiden perustana ovat vuorostaan maun kolme sosiaalista mudostumaa: kulttuuriset kentät, sosiaaliset maailmat ja muoti." 

Pohtiessaan teokselleen kustantajaa Gronow näki Helsinki University Pressin mahdollisuutena.

"Minua kiinnosti HUP uutena kustantamona, jonka periaatteena on avoin julkaiseminen. Se, että julkaisut ovat mahdollisimman monen saatavilla ilmaiseksi, on erinomainen asia."

Tutkija näkee avoimessa tiedekustantamisessa kuitenkin myös haasteita, joihin olisi hyvä löytää ratkaisuja kansainvälisellä tasolla.

"Muun muassa julkaisujen rahoitukseen, kirjoittajien palkkioihin ja julkaisujen arviointiin liittyvät käytännöt ovat hajanaisia ja vakiintumattomia. Ideaalitilanteessa jokin kansainvälinen yliopistoja edustava organisaatio laatisi julkaisutoimintaa koskevat säännöt."

Yliopistot ja osa rahoittajista edellyttävät tutkijoilta avointa julkaisemista, mutta toisaalta avoimuus ei välttämättä edistä tutkijan meritoitumista. Emerituksena Gronow tietää olevansa onnellisessa asemassa, sillä meritoituminen ei ole hänelle enää tärkeää.

"Meritoitumisen ongelmat liittyvät myös käynnissä olevaan siirtymäkauteen, jonka aikana voi olla käytössä erilaisia ja keskenään ristiriitaisia arviointikriteereitä. Digitaalisten julkaisujen odotettavissa oleva vyöry tulee edellyttämään jonkinlaisten yleisten makuarvostelmien käyttöä, joita ilman ”kuluttajat” helposti hukkuvat massan alle – sivumennen sanoen juuri tällaisia markkina-apuvälineitä kirjassani tarkastellaan."

 

Jukka Gronow on Uppsalan yliopiston emeritusprofessori ja Helsingin yliopiston dosentti. Hän on aiemmin julkaissut muun muassa kulutussosiologian, sosiologian historian ja yhteiskuntateorian aloilta.