Viikissä viljellään eniten nurmea.
Nurmi on kasviseos, joka elää monta vuotta. Siinä on yleensä erilaisia heinäkasveja, kuten nurminataa ja timoteita. Usein nurmi sisältää myös apilaa.
Yleensä nurmi kylvetään suojaviljan alle. Se tarkoittaa, että nurmen siemenet kylvetään maan pintaan keväällä heti, kun vilja on kylvetty. Nurmi alkaa kasvaa viljan seassa.
Vilja kasvaa nopeammin kuin nurmi. Vilja estää, että rikkakasvit eivät valtaa peltoa. Rikkakasvit ovat ylimääräisiä kasveja, joita ei ole kylvetty tai istutettu.
Kun vilja puidaan eli kerätään syksyllä, nurmi jää kasvamaan peltoon. Seuraavana vuonna nurmi leikataan, eli saadaan nurmisato. Yhden kesän aikana voidaan saada 2 tai 3 nurmisatoa.
Nurmi kasvaa hyvin 4 tai 5 vuotta. Sen jälkeen pelto kynnetään, eli maa muokataan. Seuraavana vuonna siinä viljellään viljaa tai rypsiä.
Nurmi on lehmien ravintoa. Kun nurmi niitetään eli leikataan, sen annetaan ensin kuivua pellolla yleensä yhden päivän ajan. Sitten se kerätään ja viedään rehusiiloon eli eläinten ruoan säiliöön. Nurmi voidaan myös kerätä paaliin eli pyöreään ja valkoiseen muovipakettiin. Olet ehkä nähnyt paaleja pellolla.
Viljat, rypsi ja härkäpapu kylvetään keväällä, yleensä toukokuun alussa.
Ensin on yleensä äestys. Äestyksessä maa tasoitetaan ja muokataan siemeniä varten. Joskus siemenet laitetaan maahan ilman äestystä. Sitä sanotaan suorakylvöksi. Ennen pellot kynnettiin aina syksyllä, ja joka kevät oli äestys. Nykyisin syksyllä ei aina kynnetä.
Syksyllä viljat, rypsi ja härkäpapu puidaan eli kerätään leikkuupuimurilla. Sato kuivataan viljankuivaamossa.
Tällä tilalla suurin osa viljasta menee Viikin lehmien rehuksi, mutta viljaa myös myydään.
Ohraa ja kauraa myydään ihmisten ja eläinten ruoaksi. Rypsi menee öljypuristamoon. Siellä rypsin kasviöljystä tehdään ruokaöljyä. Jäljelle jää rypsipuristetta, joka on kotieläimille tärkeää valkuaisrehua.