Metsä vastaa -kuvakudos

Kustaa Saksin Metsä vastaa -kuvakudos ripustettiin pysyvästi Hyytiälän metsäaseman uuden päärakennuksen ruokalaan syyskuussa 2023.

”Metsä vastaa” on osa pysyvää Periferia-näyttelyä Hyytiälän metsäasemalla. Se on toteutettu INARin ja Helsingin yliopiston Ilmastopyörre-taideohjelmassa. Näyttelyn on kuratoinut Ulla Taipale. Teoksen toteuttamisen on rahoittanut Alfred Kordelinin Säätiö Suurena kulttuurihankkeena.

Kookas teos on läsnä aseman arjessa sen tärkeimmässä tilassa, metsäaseman uuden päärakennuksen ruokalassa, jossa kenttä- ja tutkimusaseman henkilökunta, opiskelijat ja vierailevat tutkijat kohtaavat päivittäin. Rakennuksen ovat suunnitelleet Rudanko+Kankkunen Arkkitehdit.

Taiteilija kuvailee teostaan näin: 

"Olemassaolomme on vaarassa maapallon metsien vähenemisen vuoksi. Se, miten suhtaudumme puihin, metsiin ja luonnonympäristöihin, määrittää tulevaisuutemme. Olen kiinnostunut ihmisen hermoverkkojen ja puiden rakenteiden samankaltaisuudesta ja siitä, miten ne rakentavat keskenään samanlaisia toimivia, monimutkaisia viestintäverkkoja.

Puita on kutsuttu maailmanpuuksi tai elämänpuiksi, ja joissakin maailmanpuumytologioissa kuvataan maailman syntyä, jossa Linnunrata nähdään suurena puuna. Puu on määrittänyt myös ihmisten kohtaloa - mitä tapahtui puulle, tapahtui myös ihmiselle. Kasvava puu merkitsee hyvää onnea ja vaurautta, sen kaataminen huonoa onnea. Puiden ja ihmisten symbioosi määrittää olemassaoloamme myös nykytiedon valossa: metsät sitovat hiilidioksidia ja tuottavat elämälle välttämätöntä happea.

Vaikka puilla ei ole hermosoluja, ne voivat rakentaa viestintäverkkoja. Tutkimukset osoittavat, että puut käyttävät mekanismeja, jotka vastaavat hermoverkon tiedonkäsittelyä, ja metsissä tapahtuva tiedon kulku muistuttaa aivojen neuronien välistä viestintää. Tutkijat ovat havainneet kasvien viestivän keskenään, vaikka niillä ei ole neuroneja, synapseja tai aivoja.

Metsä vastaa -teoksessa puun ja hermoverkkojen rakenteet kietoutuvat visuaalisesti toisiinsa. Tutkin niitä pikemminkin runollisesti kuin tieteellisesti, ikään kuin tuoden puiden ja luonnon rakenteet älylliseen "tajuntaamme". Inspiraationa olen käyttänyt kirjallisuutta ja espanjalaisen neurotieteilijän Santiago Ramón y Cajalin (1852-1934) toteuttamia piirroksia hermoverkoista ja -rakenteista. Tuloksena on kollaasimainen, hengittävä kommunikaatioverkko, joka rakentuu puiden ja muiden luonnon elementtien ja neuroverkkojen yhdistelmästä. Teos on kudottu kuvakudokseksi jacquard-tekniikalla TextielMuseumin TextielLabissa Alankomaissa. Siinä käytetyt materiaalit ovat alpakka, mohair, merinovilla, PET-kierrätetty polyesteri ja viskoosi.”

Kustaa Saksin pääasiassa luonnosta innoittuneet kuvakudokset toteutetaan tietokoneohjatuilla jacquard-kangaspuilla yhteistyössä Tilburgin TextielMuseumin TextielLabin kanssa Alankomaissa. Saksi (s.1975) on kansainvälisesti tunnettu taiteilija, jonka työ tuli suuren yleisön tietouteen Suomessa viimeistään kesällä 2023 Designmuseon näyttelyssä, jossa oli esillä kymmeniä hänen suunnittelemiaan kuvakudoksia.

Saksin töitä on ollut esillä lukuisissa museoissa mukaan lukien Victoria & Albert Museum Lontoossa ja Cooper Hewitt Museo New Yorkissa. Häneltä töitään ovat tilanneet mm.  Hermès, Nike ja Marimekko. Lisää hänen työstään voi lukea täältä: www.kustaasaksi.com