Helsingin kaupungin lukioiden laatutyötä siivittää Opetushallituksen rahoittama Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuushanke. Siinä lukioiden opettajista on koottu 27 innostuneen tutoropettajan joukko. Tutoropettajat ovat järjestäneet aineryhmilleen pedagogisia työpajoja. Hankkeen projektipäällikkö Helena Antikainen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta kertoo, että lukio-opettajat ovat pitkään toivoneet yhteistä aikaa oppiainekohtaiseen työskentelyyn.
Lokakuun lopulla hankkeen työpajoista kolme järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Kemian, fysiikan sekä maantieteen ja biologian aineenopettajat tutustuivat Kumpulan kampuksella osastojen ja tiedeluokkien toimintaan. Helsingin yliopiston uusin tutkimus ja toiminta kiinnostavat lukio-opettajia. Yliopisto ja Helsingin kaupunki ovat keskenään tärkeitä strategisia kumppaneita, joten lukio-opettajille suunnattujen työpajojen järjestäminen yhteistyössä oli luonteva osa hankkeen toimintaa.
– Koko lukioverkoston tasolla tehty kehittäminen vie opetusta eteenpäin ja edistää opiskelijoiden oppimista. On myös hienoa, että työpajoja on voitu järjestää yhteistyössä yliopiston kanssa, iloitsee Antikainen.
Pedagogisessa kehittämisessä pureudutaan muun muassa hyvinvointiin ja arviointiin sekä kielitietoisuuteen eli siihen, että jokainen opettaja on myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja ja kielellinen malli. Lokakuun työpajoja yhdistävänä aiheena olikin juuri kielitietoisuuden teema.
Tutoropettajat Justus Mutanen ja Jarkko Sievi järjestivät fysiikan työpajan Helsingin yliopiston tiedeluokka Fotonissa Kumpulan kampuksella. Työpajassa väitöskirjatutkija Peitsa Veteli kertoi avoimen datan käytöstä opetuksessa. Lisäksi opettajat kuulivat tiedeluokan toiminnasta, pohtivat kokeellista työskentelyä ja jakoivat hyväksi havaittuja käytänteitä fysiikan opetuksessa.
Kumpulan kampuksen tiedeluokat ovat tärkeä tuki lukio-opettajille. Monet fysiikan opettajista käyttävätkin Fotoni-luokkaa säännöllisesti, mutta osalle luokka oli aivan uusi tuttavuus.
– Tiedeluokissa voi vierailla opiskelijoiden kanssa ja tehdä sellaisia kokeellisia töitä, joita ei lukiossa ole mahdollista tehdä. On todella tärkeää, että opettajien tiedot yliopistoista pysyvät päivitettyinä, ja tutkimus, kehittäminen sekä akateeminen maailma rantautuvat myös kouluihin, toteaa fysiikan tutoropettajana toiminut Mutanen.
Maantieteen ja biologian opettajat vierailivat geotieteiden ja maantieteen osastolla. Opettajat kuulivat muun muassa osaston opinnoista sekä tutkimuksesta, joihin myös lukiolaisryhmien on mahdollista tutustua tiedeluokka Geopisteen kautta.
– Oli todella mielenkiintoista saada tietoa myös geotieteiden opinnoista, jotka eivät ole lähtökohtaisesti niin tuttuja kaikille opettajille, kertoi tutoropettaja Terhi Hakkarainen.
Filosofian maisteri Linnea Vuori kertoi opettajille myös kielitietoisuudesta maantieteen opetuksessa. Tutoropettajien johdolla opettajat jatkoivat keskustelua oppimiseen ja kieleen liittyvistä haasteista sekä jakoivat omia ideoita ja kokemuksia kielitietoisesta opetuksesta.
Kemian opettajat tapasivat kemianluokka Gadolinissa, jossa keskityttiin kokeelliseen työskentelyyn ja kielitietoisuuteen. Opettajat toteuttivat pienryhmissä kokeellisen työn kasvien väriaineiden eristämisestä. Työtä tehdessään heidän tuli keskustella työohjeessa käytetystä kielestä ja pohtia, ovatko käsitteet ja ohjeet tarpeeksi selkeitä opiskelijoille.
– Opettajat ovat kaivanneet yhteisiä oman aineryhmän tapaamisia, joissa on mahdollista keskustella, jakaa kokemuksia ja osaamista sekä kehittää opetusta, kertoi tutoropettaja Heli Kylmälä.
Helsingin kaupungilla ja yliopistolla on yhteinen päämäärä koulutuksen laadun ja koulutusasteiden välisen saumattoman yhteistyön kehittämisessä.
– Nopeasti muuttuvassa maailmassa on entistä tärkeämpää kehittää systemaattisesti ja pitkäjänteisesti lukiokoulutusta, jotta lukiolaiset saavat parhaat mahdolliset valmiudet elämään, jatko-opintoihin ja työuralle, painottaa Helsingin lukiokoulutuksen päällikkö Tarja Aro-Kuuskoski.
Yliopiston tiedeluokat ovat yksi toimintamuoto, jolla tuetaan opettajia opetussuunnitelman perusteiden mielekkäässä toteuttamisessa. Tiedeluokat järjestävät esimerkiksi koululaisryhmille toiminnallisia opintokäyntejä ja opettajien täydennyskoulutuksia. Tiedeluokat tarjoavat myös oppimateriaaleja ja välinelainausta käytettäväksi kouluissa.
– Innostus jatko-opintoja ja tiedettä kohtaan sytytetään jo alemmilla koulutusasteilla. Tiedeluokat kehittävät toimintaansa jatkuvasti yhteistyössä partnerikoulujen ja -kuntien kanssa. Vuoropuhelu opetuskentän kanssa on tärkeää toiminnan ajantasaisuuden varmistamiseksi, toteaa tiedekasvatuksen asiantuntija Topias Ikävalko.
Onko kuntasi tai koulusi kiinnostunut osallistumaan tiedekasvatustoimintaan tai suunnittelemaan opettajien jatkuvaa oppimista yliopiston kanssa? Yhteydenotot tiedekasvatus@helsinki.fi