– Minua kiinnostaa erityisesti, kuinka opettajia voisi tukea yhteistyön toteuttamisessa mahdollisimman kattavasti ympäri Suomen. Käytännössä olen siis luomassa aiheeseen liittyen jonkinlaista valmista mallia tai materiaalia ja testaamassa sitä opettajien kanssa. Aion tutkia nykyisten toimintamallien, kuten virtuaalisten opintokäyntien, toimivuutta ja lisäksi kartoittaa eri tahojen toiveita ja tarpeita, kertoo Penttilä aiheestaan.
Opinto-ohjaus korostuu jatkossa
Hänen mukaansa aihe on noussut erityisen ajankohtaiseksi uusien lukion opetussuunnitelman perusteiden voimaantulon myötä. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että jokaisen aineenopettajan tulisi osata kertoa myös työelämään ja opiskeluun liittyvistä aiheista, eli miten ja missä opetettavaa ainetta tarvitaan työelämässä ja korkeakouluopinnoissa.
–Kun luonnontieteellisissä aineissa kursseilla on usein vielä aihepainotuksia, niin työelämä- ja korkeakouluyhteyksien suunnittelu voi olla opettajalle isokin työ. Valmiit ja helposti hyödynnettävät materiaalit voisivat siis olla hyödyksi paitsi opettajille, myös muille alan toimijoille, uskoo Penttilä.
Miten löytää hyviä opetusmateriaaleja?
Nykyisten opetusmateriaalien haasteena on niiden pirstaleisuus. Opettaja joutuu tekemään paljon tiedonhakuun liittyvää työtä löytääkseen ja kootakseen yhteen hyviä, hänen tarkoituksiinsa sopivia opetusmateriaaleja. Sama ongelma vaivaa myös työ- ja opiskelumahdollisuuksista tietoa hakevaa opiskelijaa.
– Samalla täytyy muistaa, että opettajat ovat erilaisia ja heillä on erilaisia tarpeita opetusmateriaalejaan koskien. Sen vuoksi koen, että minun täytyy kuulla opettajien ja opiskelijoiden tarpeita materiaalia kehittäessäni, jotta voin varmistaa, että se on sekä opettajille että opiskelijoille hyödynnettävissä ja löydettävissä, toteaa Penttilä.
Tutkimusta vuorovaikutuksellisesti
Opettajien tukemisen lisäksi Penttilän tavoitteena on vahvistaa kytköksiä myös luonnontieteellisten alojen työelämätoimijoiden suuntaan ja kommunikoida heidän kanssaan tutkimusprosessin aikana.
– Esimerkiksi etävierailujen avulla elinkeinoelämän, kuten teollisuudenalojen, toimijoita ja yliopistolla työskenteleviä voitaisiin tuoda entistä helpommin kouluihin ja osaksi opetusta.
Laadukkaasti laaditut opetusmateriaalit voisivat tukea myös elinkeinoelämän ja näiden alojen korkeakoulutuksen tavoitteita.
– Esimerkiksi energiateollisuus nähdään edelleen hyvin miehisenä alana, minkä vuoksi olisi tärkeää tuoda esille myös alalla toimivia naisia. Toisaalta myös miesten osaamisen tasosta aletaan olla huolissaan, mikä kertoo, että alan haasteet ja toisaalta niihin liittyvät ratkaisut koskevat kaikkia. Luonnontieteellisten alojen korkeakouluopinnot kaipaisivatkin brändinsä kohotusta – alan osaajilla on kuitenkin merkittävä rooli tulevaisuuden rakentajina, tiivistää Penttilä.