Kansainväliset biologian olympialaiset tuovat yhteen biotieteistä kiinnostuneita lukioikäisiä nuoria yli 70 maasta vuosittain. Kuluneena kesänä Suomi saavutti kaikkien aikojen parhaan tuloksen Antti Karonen Mikkelin lukiosta voitti hopeamitalin ja Nina Seppälä Porin lukiosta, Jenni Ruokolainen Polvijärven lukiosta ja Emilia Jaakkola Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiosta voittivat pronssimitalit Armenian Jerevanissa käydyissä olympialaisissa.
Jos lukiolainen osoittaa erityistä kiinnostusta ja etevyyttä biologian oppiaineessa, hänet voidaan valita biologian olympiavalmennusryhmään. Olympiavalmennus koostuu kahdesta käytännön opetusviikosta sekä itsenäisestä teoriaopetusjaksosta, jota tukee varta vasten tähän tarkoitukseen tuotettu verkkoportaali tehtävineen. Lähiopetusviikot syksyllä ja keväällä tähtäävät biologian käytännön taitojen opetukseen ja omaksumiseen. Kansainvälisissä biologian olympialaisissa käytännön työt muodostavat puolet arvioitavista olympiatehtävistä, joten kilpailijoiden on osattava niin laboratoriotaitoja kuin eläindissektiotaitojakin.
Syksyn valmennusviikolla painotus on molekyylibiologisessa osaamisessa, ja se järjestetään yhteistyössä Aalto-yliopiston Aalto Juniorin kanssa. Kevään valmennusviikolla opetetaan kasvi- ja eläintieteen, ekologian ja evoluutiobiologian käytännön taitoja, ja se järjestetään yhdessä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen sekä Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kanssa.
Luomuksen kokoelmat ovat olympiavalmennuksessa tiiviissä opetuskäytössä. Valmennusryhmä esimerkiksi tutustuu kasvien evoluutioon ja monimuotoisuuteen Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan elävien kokoelmien avulla. ”Kasvitieteen opetusta helpottaa, kun voi tutustua oikeisiin kasvinäytteisiin paikan päällä niin paljain silmin, luupilla kuin mikroskoopillakin”, kertoo Niko Johansson, joka on biologian olympialaisten valmennuskoordinaattori ja joukkueenjohtaja.
Kokoelmiin tutustuessa harjaantuu myös olympialaisissa välttämätön biologinen havainnointikyky. Tästä oli hyötyä tämän vuoden olympiatehtävissä, joissa kilpailijat joutuivat tunnistamaan ennalta tuntemattomia armenialaisia kalalajeja niiden evien rakenteen, ruumiinmuodon ja muiden tuntomerkkien perusteella. Myös kasvien tuntemuksesta oli hyötyä – kilpailijoiden tuli arvioida eri kasviryhmien ilmastonmuutosherkkyyttä kasvinäytteiden perusteella.
Kesällä 2023 kilpaillaan Arabiemiraateissa, ja olympiavalmennus on jo täydessä käynnissä. Tiedeolympiatoiminnan puitteissa valmennettavat nuoret pääsevät myös tutustumaan korkeakoulumaailmaan ja saavat eväitä siitä, millaista biotieteiden opiskelu voi olla. Toiminnan ensisijainen tarkoitus on tuottaa eteville ja motivoituneille nuorille stimuloivaa tekemistä, mahdollisuuksia tutustua toisiin samanhenkisiin nuoriin niin Suomessa kuin ulkomailla ja kannustaa haastamaan ja kehittämään omaa osaamistaan. Toimintaa järjestää Suomessa Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry. yhdessä valmennusta tukevien yliopistojen kanssa. Tiedeolympiatoimintaa rahoittaa Opetushallitus.
Lisätietoja
Niko Johansson
Valmennuskoordinaattori
Väitöskirjatutkija
BMOL ry.
LUOMUS / Helsingin yliopisto
+358503442870
niko.johansson@helsinki.fi