Maantieteen ja geotieteiden tiedeluokka Geopiste
LUMA-tiedeluokka Geopiste toimii maantieteen opettajien, kouluopetuksen ja opettajakoulutuksen tukena. Tavoitteemme on innostaa nuoria maantieteen ja geotieteiden harrastamiseen ja opiskeluun esimerkiksi tuomalla esiin tieteenalojen monipuolisuus ja keskeinen rooli tämän päivän polttavien kysymysten ratkaisemisessa. Tämän lisäksi tarjoamme tutkimukseen perustuvia harjoituksia ja oppimateriaaleja.
Opetuksen tukena

Toimintamme painopiste on maantieteellisessä oppimisessa ja haluamme olla mukana tukemassa kasvatusta, joka painottaa nuorten maantieteellisiä suhteita. Opetussuunnitelma painottaa yhteyksiä ympäröivään maailmaan: osallistumista, vaikuttamista ja laaja-alaista osaamista. Monitahoisten globaalien kysymysten, kuten ilmastonmuutoksen tai konfliktien tarkastelu vaatii maantieteelle tyypillistä systeemiajattelua. Geopiste tarjoaa opettajille keinoja näiden opetussuunnitelmien tavoitteiden toteuttamiseksi ja monialaisten taitojen kehittämiseksi.

Toimintamme on tiiviissä vuorovaikutuksessa osastomme tutkimuksen sekä opettajakoulutuksen kanssa. Tätä kautta pystymme tarjoamaan kiinnostavia ja ajankohtaisia opetusresursseja maantieteen kouluopetuksen tueksi.

Materiaalia opetuksen tueksi löydät Geopisteen materiaalipankista.

Geopisteen kautta voit lainata varusteita opetuksen tueksi, esimerkiksi kenttätyöskentelyyn. Seuraavalla linkillä pääset varauskäytäntöihin ja varusteisiin.

Geopisteen opintokäynnit

LUMA-tiedeluokka Geopisteen järjestämien opintokäyntien tavoitteena on lisätä oppilaiden innostusta maantiedettä ja geotieteitä kohtaan, lisätä maantieteellistä ymmärrystä ja ajattelua, kertoa maantieteen opiskelumahdollisuuksista ja tutustuttaa uusimpiin tutkimusmenetelmiin.

Toteutamme toistaiseksi etäopintokäyntejä etäyhteyden avulla. Ensisijainen kohderyhmä on lukiolaiset, soveltavasti tarjoamme ohjelmaa sopii 8-9-luokkalaisille.

Opintokäynnin varaaminen

Varauskalenteri alkuvuodelle 2022 etäopintokäynneille on auki!

Tutustu ensin tarkempiin varausohjeisiin ja varaa opintokäynti LUMA-tiedeluokkien sivulla. Varaa sitten aika opintokäynnille tiedeluokkien yhteisestä varauskalenterista. Tämän jälkeen Geopisteen yhteyshenkilö ottaa sinuun yhteyttä yksityiskohtien sopimiseksi.

Peruutukset tulee tehdä vähintään 10 vuorokautta ennen opintokäyntiä. Ota yhteyttä Geopisteen yhteyshenkilöön, mikäli haluat muutoksia lähempänä opintokäyntiä tai jos sinulla on mitään kysyttävää opintokäyntiin liittyen.

Opintokäynnin jälkeen pyydämme vastaamaan palautekyselyyn. Saamamme palautteen avulla kehitämme toimintaamme.
 

Studiebesök på svenska

Kontakta oss på Geopiste (geopiste@helsinki.fi) om er klass vill besöka oss på svenska. Vi försöker då tillsammans med en svenskspråkig handledare hitta en lämplig tidpunkt för ert studiebesök.

Opintokäynnin sisältö

Opintokäynnin sisältö voidaan räätälöidä ryhmälle sopivaksi. Suosittelemme kolmevaiheista opintokäyntiä, jossa opiskelijat saavat ensin tutustua aiheeseen johdattelevan tutkijavideon kautta, joko yhdessä luokassa tai kotitehtävänä. Tämän jälkeen osallistutaan varsinaiseen opintokäyntiin, missä Geopisteen ohjaajat vetävät oppimisaktiviteetin (75min), joka määräytyy opintokäynnin teemalla. Tämän lisäksi tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus tutustua maantieteeseen ja geotieteisiin tieteenalana ja uravalintana (15min), kurkistaa opiskelijoiden elämään (15min) ja osallistua virtuaalikierrokseen Kumpulan kampuksella (10min). Antamamme valmis malli jatkotyöskentelyyn toimii jatkumona opintokäynnille ja antaa mahdollisuuden aiheen syvempään pohtimiseen.

Valitsemalla maanjäristykset opintokäynnin teemaksi annat opiskelijoille mahdollisuuden tutustua tarkemmin siihen, miten maanjäristykset toimivat osana maasysteemiä. Harjoituksessa nostetaan esille maanjäristysten esiintyvyyteen liittyvät tekijät sekä millainen suhde esim. episentrumin sijainnilla, hyposentrumin syvyydellä ja järistyksen voimakkuudella on maanjäristyksien vaikutuksiin.

Opintokäynti soveltuu erityisen hyvin muun opetuksen tueksi, kun GE2 kurssilla käsitellään kivikehää, tai kun halutaan tutustua geomedian mahdollisuuksiin kurssilla GE4. Opintokäynnin aikana opiskelija oppii tulkitsemaan ja esittämään luonnonmaantieteellistä tietoa paikkatieto-ohjelman avulla. Harjoituksessa pohditaan maanjäristyksien syitä ja seurauksia eri alueilla. Tavoitteena on, että opiskelijat pystyvät hahmottamaan miten luonnonmaisemat muuttuvat maanjäristyksien myötä. Mitä esimerkiksi uutiskuvasta voidaan lukea? Harjoituksessa arvioidaan myös mitä vaikutusta maanjäristyksillä on elämään ja kuinka seurauksia mahdollisesti voidaan lieventää.

Harjoitustyö linkittyy vapaaehtoiseen jatkotyöskentelyyn, jossa tarkastellaan maanjäristyksiä uutisten kautta. Uutisten, kuvien ja videoiden avulla opiskelijoille avautuu vielä vahvemmin maanjäristysten alueellisia vaikutuksia sosiaalisesta, ympäristöllisestä sekä ekonomisesta näkökulmasta. Prosessi auttaa opiskelijoita ymmärtämään maasysteemin monimuotoisuutta ja sitä, kuinka maantieteellinen näkökulma auttaa yhdistämään eri tieteenaloja. Tehtävä auttaa myös opiskelijoita kehittämään heidän geomedia-lukutaitojaan.

Harjoitukseen käytetään ArcGIS Online –paikkatietopalvelua, jota opiskelijat käyttävät omilla tietokoneillaan selaimen kautta. Opintokäyntiä varten opiskelijoilla pitää olla oma tietokone käytettävissä. Jos opintokäynti tehdään luokkahuoneessa, on hyvä, jos opettaja pystyy jakamaan oma ruutuaan isolla näytöllä. Ennen opintokäyntiä pyydetään opettajaa jakamaan antamamme tunnuksia opiskelijoille. Muita ennakkovalmisteluja ei tarvita.

Opintokäynti on suunnattu lukiolaisille.

Tällä opintokäynnillä tutustutaan tosielämän esimerkkiin siitä, kuinka voimakkaasti ihmisten aiheuttamat muutokset maankäytössä vaikuttavat ympäristöön. Harjoituksen aikana lähdetään etsimään syitä siihen, miksi vesi on vähentynyt Kenian Taitavuorilla, millaiset vaikutukset tällä on paikallisten ihmisten jokapäiväiseen elämään, eläimiin sekä koko ekosysteemiin. Harjoituksessa opiskelijat pääsevät itse käyttämään selainpohjaista paikkatieto-ohjelmaa, jonka avulla tulkitaan aineistoa, tehdään kvantitatiivinen analyysi ja pohditaan aihetta kaukokartoitusdatan avulla. Tämän jälkeen pohditaan mitä tämä data ei voi kertoa ja nostetaan esiin paikallistietämyksen rooli tilanteen ymmärtämiseksi. Lopuksi luodaan yhdessä ajatuskartta mahdollisista syistä ja seurauksista vesipulaan. Tavoitteena onkin, että opiskelijat ymmärtävät eri tieteenalojen ja tutkimusmenetelmien tärkeyttä, kun yritetään ymmärtää systeemejä ja suhteita maapallolla.

Opintokäynnin sisältö sopii erinomaisesti kaikille lukion maantieteen kursseille tukemaan muuta opetusta. Käynti sitoo systeemiajattelun kautta yhteen muun muassa seuraavia teemoja: hydrologinen kierto, kestävä luonnonvarojen käyttö, ihmisen ja luonnon väliset suhteet, maantieteellisen tiedon merkitys arkielämään sekä erityisesti paikkatiedon ja -paikkatietosovellusten käyttö ja mahdollisuudet.

Opintokäyntiä varten opiskelijoilla pitää olla oma tietokone käytettävissä, sillä harjoituksessa opiskelijat käyttävät ArcGis Online –paikkatietopalvelua ja Flingaa selaimen kautta. Jos opintokäynti tehdään luokkahuoneessa, on hyvä, että opettaja jakaa myös omaa ruutuaan isolla näytöllä. Ennen opintokäyntiä pyydetään opettajaa jakamaan antamamme tunnukset opiskelijoille. Muita ennakkovalmisteluja ei tarvita.

Opintokäynti on suunnattu lukiolaisille.

Koska olemme tottuneita katsomaan ja ymmärtämään maailmaamme tietyllä tavalla, on paljon kohtaamisia, jotka jäävät arjessa huomioimatta. Tämän opintokäynnin aikana nostetaan esille ne ohikiitävät, mutta tärkeät suhteet, joiden kautta osallistumme elämään maapallolla. Hyödyntämällä luovaa menetelmää oppilaat saavat kohdata lähiympäristönsä ja sen muut asukkaat uudella tavalla. Toivomme kokemuksen lisäävän ymmärrystä siitä, miten ihmissubjekti on aina osa maailmaa, yhtenä muiden joukossa. Niitä, joiden kanssa jaamme maailmaa, voidaan kutsua kanssalaiseksi. Opintokäynnillä pohditaan miten maailma voisi näyttäytyä näiden kanssalaisten näkökulmasta ja kysytään mitä voidaan oppia heiltä; mikä on heille tärkeää?

Kun vaikutamme täällä maapallolla, on ehdottoman tärkeää, että opimme huomioimaan muita, olivatpa ne sitten ihmisiä, hyönteisiä tai kasveja. Korostamalla osallisuuttamme maailmassa ja kiinnittämällä kehollisen huomion muihin maailmoihin on mahdollista lisätä opiskelijoiden kiinnittymistä planeettaamme ja sen moniin kanssalaisiin. Tarkoitus on, että oppimisaktiviteetin myötä opiskelijoiden ymmärrys elämän moninaisuudesta karttuu, ja että tätä kautta syntyy huolenpitoa, joka ylettää ihmismaailmojen ulkopuolelle.

Opintokäynti linkittyy vahvasti maantieteen opetussuunnitelman tavoitteisiin, jossa muun muassa todetaan, että ”nuorten elämismaailma sekä opiskelijan arkiset kokemukset ja havainnot ovat maantieteen opetuksen lähtökohta”. Opetuksessa tulisi nostaa esille nuorten sidoksia heidän omaan maantieteeseensä ja auttaa heitä ymmärtämään maailmassa tapahtuvia muutoksia ja toimimaan maailman hyvinvoinnin edistämiseksi. Luovuus, maantieteellinen ajattelu, suhteet ja kestävyys ovatkin tämän opintokäynnin ytimessä. Tämän takia opintokäynti soveltuu erinomaisesti GE1 moduuliin ja sitä voi hyvin myös hyödyntää GE3:ssa tai käyttää johdantona esimerkiksi vaikuttamisprojektille GE4:ssa.
 

Kokemuksien ja havaintojen kartoittamisessa käytetään Epicollect5 –paikkatietosovellusta, minkä takia jokaisella osallistujalla tulisi olla oma puhelin käytettävissä. Jos opintokäyntiin osallistutaan etänä, on hyvä, jos opettaja pystyy jakamaan oma ruutuaan isolla näytöllä.

Opintokäynti linkittyy vahvasti kolmeen lyhyeen luentovideoon, jotka johdattavat aiheeseen. Videoissa kuullaan esimerkiksi professori Laura Kolben puheenvuoro kaupungin elementeistä ja apulaisprofessori Noora Pyyry kertoo vuorostaan, miten nämä elementit muokkaavat kaupunkielämää. Videoiden käsittelyn tueksi löytyy ohje esimerkkikysymyksistä ja vastauksista, joita voidaan pohtia yhdessä luokassa tai antaa kotitehtäväksi. Ennakkovideoille ja niiden käsittelyyn on hyvä varata noin 75 minuuttia.

Opintokäynti on suunnattu lukiolaisille mutta soveltavasti sopii myös 8.–9.-luokkalaisille.

Video: Kaupungin elementit: Professori Laura Kolbe

Video: Kohtaamisten kaupunkitila: Apulaisprofessori Noora Pyyry

Video: Antroposeeni ja kanssa-asuminen: Tohtorikoulutettava William Smolander

 

Maantieteen ja geotieteiden tiedeluokka Geopisteen materiaalipankki

Geopisteen materiaalipankista löydät kaikki materiaalimme opetuksen ja oppimisen tueksi eri oppiasteille.

Sijainti ja yhteystiedot

Geopiste on maantieteen ja geotieteiden tiedeluokka, joka sijaitsee Kumpulan tiedekampuksella Physicum-rakennuksen (Gustaf Hällströmin katu 2) ensimmäisessä kerroksessa.

Yhteydenotot: geopiste@helsinki.fi