LUMAlab Gadolin edistää innostavaa kemian oppimista avaamalla uusinta kemian tutkimuksia ja innovaatioita sekä uratarinoita, myös monitieteisesti. Kemian osaston tutkimus kemiassa (energia, materiaalit ja hyvinvointi ja terveys) ja sen opetuksessa näkyy hyvin erityisesti toiminnassa. Sen toiminta on tiiviisti kytketty Kemian opettajankoulutuksen koulutukseen ja tutkimukseen. Kestävyys ja moderni teknologia näkyy erityisesti toiminnan painopisteinä. Kehitämme uusia avauksia yhteisöllisesti ja tutkimusperustaisesti.
LUMAlab Gadolinin toiminnassa on keskiössä hyvä yhteistyö koulujen, tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa korkeakouluissa ja elinkeinoelämässä, myös kansainvälisesti. Kemian osastolla toimii Kemianluokka Gadolinin laboratoriotila vierailujen, koulutusten ja tutkimusten paikkana.
LUMAlab Gadolin toimii osana Helsingin yliopiston LUMA-tiedekasvatusta ja kansallista LUMA-keskus Suomi -verkostoa (11 yliopistoa, 13 keskusta, www.luma.fi).
Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on tiivistä. LUMAlab Gadolinin toimintaa tukevat yhteistyötahoina Kemianteollisuus ry, Neste Oyj, BASF, Borealis Polymers, Kemira, Suomen Bioteollisuus sekä Thermo Fisher Scientific.
Historiaa vuodesta 2008 lähtien kirjoissa LUMA SUOMI - yhdessä olemme enemmän tai Kemianluokka Gadolin: 15 vuotta innostavia avauksia ja toimintamalleja luonnontieteiden tiedekasvatukseen (PDF) -verkkokirjoistamme.
Oivaltamisen ja onnistumisen iloa kemiasta!
Tervetuloa opintokäynneille! HUOM! Varauskalenterimme on varattu täyteen kevätlukukaudelle 2025.
Vierailut toteutetaan valintanne mukaan joko lähiopintokäyntinä Kumpulassa tai etäopintokäyntinä. Toimintakaudella 2025 tarjoamme vierailumahdollisuutta paikan päälle Kumpulaan yläkoululaisille sekä toiseen asteen oppilaille. Esi- ja alakoululaisille tarjoamme mahdollisuutta osallistua etätyöpajoihin.
Onnistuneesta varauksesta saat varauskalenterin automaattisen vahvistusviestin sähköpostiisi. Olemme sinuun yhteydessä hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen opintokäyntiä. Ohjaajat ottavat ryhmänne vastaan Chemicum-rakennuksen aulassa sovittuna ajankohtana. Jos saavutte Kumpulaan myöhässä, ilmoitathan asiasta ohjaajalle.
Lähivierailu
Lähivierailu on perinteinen opintokäynti, jossa oppilasryhmä pääsee vierailemaan Kemianluokka Gadolinin laboratoriossa. Opintokäynnille on valittavissa kokeellinen työ, ohjaajien suorittamia demonstraatioita, molekyylimallinnustyöpaja sekä erilaisia esittelyjä koskien kemian opiskelua tai kemian alaa ja ammatteja laajemmin. Lähivieraillulla voidaan järjestää myös kampuskierros.
Etävierailu
Etävierailu tapahtuu verkon välityksellä Zoomissa, Google meetissä tai Teams-kokouksena. Etäopintokäynnillä on mahdollisuus toteuttaa kokeellinen työ luokassa Gadolin-ohjaajien ohjeistuksella tai seurata kokeellista työtä demonstraationa Gadolin-ohjaajien suorittamana. Etäopintokäynnille on valittavissa yhtä lailla demonstraatioita ja esittelyitä varsinaisen kokeellisen työskentelyn lisäksi. Lukioryhmillä on mahdollisuus tehdä myös molekyylimallinnusta Gadolin-ohjaajien kanssa.
Sekä lähi- että etävierailuun on mahdollista liittää myös lyhyt asiantuntijaesitys.
Tutustu tarjolla oleviin kokeellisiin töihin ja demonstraatioihin LUMA-tiedeluokkien sivuilla.
Kemianluokka Gadolinissa on opintokäyntien sisällöksi tarjolla 12 kokeellista työtä. Kaikki opintokäynneille valittavissa olevat työt liittyvät kestävään kehitykseen, kestävään kemiaan ja kiertotalouteen. Kokeelliset työt on jaoteltu energia, materiaalit sekä hyvinvointi ja terveys -alateemojen alle. Vierailulle valittavissa olevat työt löytyvät Opintokäyntien teemat -sivustolta.
Lisäksi materiaalipankistamme löydät runsaasti materiaalia opetuksen tueksi kouluihin.
Kemianluokka Gadolin tarjoaa kouluille erinomaisen puitteet tulla aitoon kemian opiskelijalaboratorioon. Laboratoriossamme on käytettävissä paljon sekä perinteisiä laboratoriovälineitä että modernia laboratoriotekniikkaa.
Kokeellisten töiden ja laitteiden käytön opetus antavat perustiedot kemian tutkimusmenetelmistä ja teorioista töiden takana. Opetus tukee oppilaan ymmärrystä ja kiinnostusta sekä aktivoi oppilaat ajattelemaan ja oivaltamaan itse. Pyrimme käyttämään tutkivan oppimisen opetusmenetelmää ja antamaan tutkijan roolissa olemisen tunteen.
Laboratoriomme on varustettu riittävällä määrällä laboratoriotakkeja, suojalaseja sekä tarvittaessa käytettävillä suojakäsineillä. Nämä ovat tutkijoiden ja kemian opiskelijoiden vakiovarusteita laboratorioissa työskenneltäessä.
Kemianluokka Gadolinissa vieraita ohjaavat tehtävään koulutetut tulevat opettajat tai kemistit. Kuvassa Gadolinin työntekijöitä talvelta 2022.
Kemian aineenopettajille suunnatuissa kokeellisuusklinikoissa tutustutaan Kemianluokka Gadolinin toimintaan, uusiin kokeellisiin töihimme sekä tehdään kokeellisuutta yhdessä. Samalla tavataan ja verkostoidutaan kemian aineenopettajien kesken.
Millaisia tutkimisen taitoja tukevia kokeellisia töitä voi tehdä esi- ja alakoulussa? Tule tekemään yhdessä muiden kanssa helposti toteutettavia havainnollistavia tutkimuksia ja kokeellisia töitä! Esi- ja alakouluopettajille suunnatuissa kokeellisuusklinikoissa tehdään yhdessä kokeellisia töitä ja käydään läpi erilaisia tapoja toteuttaa niitä. Samalla tutustutaan Kumpulan tiedeluokkien tarjoamiin mahdollisuuksiin oman opetussuunnitelman tueksi. Tilaisuudessa on varattu aikaa yhteiselle keskustelulle ja ajatustenvaihdolle.
VirtuaaliGadolin tukee Kemianluokka Gadolinin palvelujen saavutettavuutta ja edistää oivaltamisen ja onnistumisen iloa kemiasta ajasta tai paikasta riippumatta. VirtuaaliGadolin kokoaa kemian tiedekasvatusta tukevia työohjeita, etäluentoja ja etäopintokäyntejä kotona ja kouluissa katsottavaksi ja tehtäväksi. Osiot kattavat muun muassa Kemianluokka Gadolinin TikTok-tilin, kokeellisia töitä ja demonstraatioita sekä kemian tietoiskuja ja luentoja.
Materiaalitoiveita, kysymyksiä ja palautetta voit antaa sähköpostitse osoitteeseen kemianluokkagadolin@helsinki.fi.
Miltä näyttää Kemianluokka Gadolinissa? Tutustu laboratorioon uudesta näkökulmasta oheisen videon avulla.
Tule kuulemaan ajankohtaisesta tutkimuksesta Gadolinin Tiedetorstaihin!
Kemianluokka Gadolinin Tiedetorstai-tapahtumat pidetään etänä, ja lähetyksestä tehtävä tallenne julkaistaan Gadolinin nettisivuilla tapahtuman jälkeen. Tiedetorstait on suunnattu yläkoululaisille ja lukiolaisille sekä heidän opettajilleen, mutta toivotamme tapahtumiin tervetulleeksi kaikki tieteestä kiinnostuneet! Lähetys kestää noin 20-40 minuuttia.
Tapahtumaan voi osallistua tapahtumakuvausten yhteydestä löytyvän osallistumislinkin kautta.
Jaakko Tuomainen ja Esa Arola: Muovit – uhka vai mahdollisuus maapallolle? Sen ratkaisette sinä ja kemia!
Ovatko muovit riesa maailmalle, vai voisiko muovi auttaa kestävässä kehityksessä? Millainen on muovin rooli kestävässä kehityksessä? Tule kuuntelemaan Borealiksella työskentelevien Esan ja Jaakon keskustelua, millaisia muoviteollisuuden haasteita he haluavat ratkaista kemian avulla. Valmistaudu myös haastamaan heitä kysymyksilläsi!
Dr. Anže Zupanc: Recycling of Noble Metals in Alternative Media
Designing new sustainable recycling procedures for valuable metals is of paramount importance for sustainable development, circular economy and security of their supply.
Dr. Anže Zupanc (Ljubljana, Slovenia, 1994) is a Slovenian chemist focusing on sustainable recycling of valuable metals and green organic chemistry. He obtained his Ph.D. (2022) at the Faculty of Chemistry and Chemical Technology, University of Ljubljana in Slovenia where under the supervision of Prof. Marjan Jereb. He is currently working as a postdoctoral fellow at the University of Helsinki in Prof. Timo Repo's research group Catalysis and Green Chemistry.
His Ph.D. research was focused on transformations of halogenated and chalcogenated organic compounds following the principles of green chemistry. For the thesis, he was awarded Maks Samec (University of Ljubljana) and Krka awards (pharmaceutical company Krka), and after, he secured a two-year personal grant from Magnus Ehrnrooth Foundation to conduct a project on the recycling of noble metals at the University of Helsinki. His main focus within this project includes the dissolution of valuable metals under alternative conditions including green organic solvents, like ethanol, deep eutectic solvents and green ionic solvents like natural carboxylic acids. Noble and other valuable metals are an essential part of modern electronics and hold a pivotal role in chemical and other industries fundamental to our society. With their ever-growing price as well as eco-social demand and stagnant mining activities recycling will become compulsory in the future. For this, new, sustainable, and selective recycling methods that would substitute currently used processes are greatly needed. His most important research works include three papers in the high-impact journal of Angewandte Chemie International Edition. He was recently also involved in writing a successful application for the Horizon EU REMHub project on rare earth metals recycling, worth 16 million €.
The lecture is in English.
Markus Metsälä: Mitä hönkäisy paljastaa – voiko ihmisen uloshengityksestä havaita sairauksia?
Yliopistolehtori Markus Metsälä opettaa Helsingin yliopiston kemian osastolla fysikaalista kemiaa. Tutkimustyössään hän on kiinnostunut kehittämään ja soveltamaan mittausmenetelmiä, joilla voidaan määrittää hyvin pieniä kaasupitoisuuksia eri tyyppisistä näytteistä. Eräs sovelluskohteista on ihmisen uloshengitys. Voidaanko uloshengityksestä diagnosoida sairauksia samaan tapaan kuin vaikkapa verestä tai virtsasta? Minkälaisia haasteita tämän tyyppisten uusien hengitystestien kehittämisessä on ja mitkä ovat tutkimuksen pullonkaulat tällä hetkellä? Esityksessään Markus yrittää vastata näihin kysymyksiin ja kertoo monitieteisen tutkimuksen haasteista ylipäänsä.
Liisa Koskinen: Kemiaa on kaikki
Lokakuun 2023 tiedetorstaissa esiintyi Liisa Koskinen. Hän on valmistunut vuonna 1989 Turun Yliopistosta orgaaniseksi kemistiksi. Työuransa ensimmäiset parikymmentä vuotta Liisa toimi pesuaineteollisuudessa tuotantopäällikkönä ja nyt reilut 10 vuotta hän on työskennellyt BASF:lla asiakkuuspäällikkönä Suomen asiakkaille: BASF on yksi maailman suurimmista kemianalan yrityksistä, joka valmistaa raaka-aineita monille eri aloille.
Teemu Myllymäki: Väitöskirjatutkijasta startup-yrityksen perustajaksi
Erilaiset laboratorioanalyysit ovat keskeinen osa tuotekehitystä ja laadunvalvontaa, mutta usein tarvittavia analyyseja on yllättävän hankala löytää. Teknillisen fysiikan tohtori Teemu Myllymäki ja kemian tohtori Kalle Lagerblom huomasivat tämän tohtoriopintojensa aikana ja näkivät tilanteessa liiketoimintamahdollisuuden. Näin syntyi Measurlabs, joka tarjoaa mittauspalveluita eri toimialoille ja tekee analyysien ostamisesta aiempaa helpompaa.
Measurlabsin toimitusjohtaja Teemu Myllymäki näkee paljon yhtäläisyyksiä väitöskirjan työstämisen ja startup-yrittäjyyden välillä. Molemmissa keskeisiä taitoja ovat ongelmanratkaisu, uuteen tietoon reagointi ja tehtävien priorisointi. Esityksen aikana Myllymäki kertoo päätöksestään ryhtyä yrittäjäksi, yrityksen perustamisesta ja siitä, miten perustajien tiedetausta näkyy yrityksen toiminnassa.
Linkki tallenteeseen löytyy ohesta. Tallennetta voi hyödyntää opetuksessa yhdessä oheisten tehtävien kanssa. Tehtävät on tarkoitettu oppilaille vastattavaksi tallenteen katsomisen yhteydessä tai sen jälkeen.
Anton Vihervaara: Nanomateriaaleja atomikerroskasvatuksella
Anton Vihervaara toimii väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistolla. Hän on kotoisin Riihimäeltä, jossa kävi lukion vuosina 2011-2014. Anton kiinnostui kemiasta vähitellen lukiossa kemian kurssien myötä, ja aloitti opinnot Helsingin Yliopistossa syksyllä 2015. Anton valmistui luonnontieteiden kandidaatiksi 2018 ja filosofian maisteriksi 2020. Maisteriopinnot hän suoritti epäorgaanisen materiaalitutkimuksen saralla, sillä epäorgaaninen kemia kiinnosti jo heti opintojen alussa. Valmistumisen jälkeen Anton haki ja tuli valituksi väitöskirjatutkijaksi HelsinkiALD ryhmään, jossa oli työskennellyt jo maisterivaiheen opintojen aikana.
Antonin väitöskirjan aihe on metallien atomikerroskasvatus (atomic layer deposition, ALD). Atomikerroskasvatus on ohutkalvojen valmistusmenetelmä. Korkealaatuiset ohutkalvot ovat tärkeä materiaalityyppi moniin eri sovelluksiin. ALD:n tarpeellisuus ohutkalvojen ja niitä hyödyntävien laitteiden valmistuksessa kasvaa koko ajan. Antonin tutkimus keskittyy uusien ALD-prosessien tutkimukseen erilaisille metalleille. Esityksessään Anton kertoo yleisesti ohutkalvoista nanomateriaaleina ja niiden käyttökohteista sekä siitä mitä atomikerroskasvatus on, miten se toimii ja mitä sillä voi tehdä.
Linkki tallenteeseen löytyy ohesta. Tallennetta voi hyödyntää opetuksessa yhdessä oheisten tehtävien kanssa. Tehtävät on tarkoitettu oppilaille vastattavaksi tallenteen katsomisen yhteydessä tai sen jälkeen.
Ana Álvarez Piedehierro: The role of aerosols in the making of ice clouds
Ana Álvarez Piedehierro (Badajoz, Spain, 1986) is an atmospheric scientist who loves sharing the wonders of science with everybody, especially the little ones. She obtained her Ph.D. in Physics in Spain, focused on solar radiation. Now as a researcher at the Finnish Meteorological Insitute (FMI) she studies the role of aerosols in the making of ice clouds.
In Extremadura (Spain) she founded the science outreach project “Fis & Kids”. After moving to Finland she strengthened her commitment to science outreach through a multidisciplinary lens. She is a co-founder of Mandarina Collective, a group with a focus on art and science, and a member of Ninho Kulttuurikeskus Ry. She has performed for multicultural audiences during Kolibrí Festivaali and as Mandarina Collective also in renowned festivals like Pixelache and MadHouse Helsinki. Oranssi Lumi, a Kone-funded initiative at FMI, is her most recent contribution to building bridges between the academic research world and the outreach, education, and arts approaches. The lecture is in English.
Linkki tallenteeseen löytyy ohesta. Tallennetta voi hyödyntää opetuksessa yhdessä oheisten tehtävien (suomeksi) kanssa. Tehtävät on tarkoitettu oppilaille vastattavaksi tallenteen katsomisen yhteydessä tai sen jälkeen.
Theo Kurten: Ilmakemia auttaa ennakoimaan ilmanlaadun muutoksia
Helsingin yliopisto ilmakemian professori Theo Kurten tutkii ilmakehässä tapahtuvia kemiallisia reaktioita, jotka muuntavat esimerkiksi hiilivetyjä tai muita yhdisteitä kemiallisesti monimutkaisemmiksi tuotteiksi. Nämä reaktiot ovat poikkeuksellisia, sillä useimmat ilmakehän reaktiot johtavat yhdisteiden pilkkoutumiseen, jolloin tuotteet ovat lähes aina lähtöaineita yksinkertaisempia. Esimerkiksi suurin osa ilmaan vapautuvista hiilivedyistä muodostaa lopulta hiilidioksidia ja vettä.
Tutkimuksessaan Theo Kurten käyttää kvanttimekaniikkaan pohjautuvia laskennallisia työkaluja ja ennustaa, että koneoppiminen mullistaa pian kemiallisten reaktiopolkujen ennustamisen.
Linkki tallenteeseen löytyy ohesta. Tallennetta voi hyödyntää opetuksessa yhdessä oheisten tehtävien kanssa. Tehtävät on tarkoitettu oppilaille vastattavaksi tallenteen katsomisen yhteydessä tai sen jälkeen.
Noora-Kaisa Rantanen: WARTOX-hanke: Itämereen upotetut kemialliset aseet ja niiden myrkyllisyys
WARTOX-hankkeen tavoitteena on selvittää mitä kemiallisille taisteluaineille tapahtuu ympäristössä ja tuottaa tietoa, joilla voidaan arvioida kemiallisten taisteluaineiden kokonaisympäristökuormitusta.
Aiheesta kertoo Noora-Kaisa Rantanen, väitöskirjatutkija Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutista (VERIFIN). Noora-Kaisa on mukana toteuttamassa WARTOX-hanketta, jossa tutkitaan Itämereen upotettuja kemiallisia taisteluaineita. Hankkeessa määritetään sinappikaasun ja arseenia sisältämien kemiallisten aseiden biomuuntumista sedimentissä, tutkimme arseeniyhdisteiden biotransformaatiotuotteiden myrkyllisyyttä vesieliöille sekä sinappikaasun metaboliaa ja myrkyllisyyttä.
Linkki tallenteeseen löytyy ohesta. Tallennetta voi hyödyntää opetuksessa yhdessä oheisten tehtävien kanssa. Tehtävät on tarkoitettu oppilaille vastattavaksi tallenteen katsomisen yhteydessä tai sen jälkeen.
Kati Meriläinen: Miten muovi korvataan?
Ensimmäisen tiedetorstain aiheena oli luonnonmateriaalien ja biomuovien kehitys tavallisen muovin korvaajaksi. Tilaisuudessa kuultiin, miten luonnonmateriaaleja ja biomuoveja käytetään tämän hetken tutkimuksessa tuotekehityksessä, ja millaisia haasteista tutkimuksessa on.
Tilaisuuden piti Kati Meriläinen, 28-vuotias väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolta, jonka tavoitteena on kehittää luonnonmateriaaleista uusia materiaaleja muovin korvaajaksi. Kati työskentelee myös Sulapac Oy:llä R&D kemistinä, missä hän mukana kehittämässä biohajoavia ja mikromuovittomia puukomposiittimateriaaleja. Taustaltaan hän on polymeerikemisti.
Linkki tallenteeseen löytyy ohesta. Tallennetta voi hyödyntää opetuksessa yhdessä oheisten tehtävien kanssa. Tehtävät on tarkoitettu oppilaille vastattavaksi tallenteen katsomisen yhteydessä tai sen jälkeen.
Shishir Jaikishan: Applications of nanoplasmonic sensing in biomimicking membrane-drug interactions
Shishir Jaikishan is working as a postdoctoral scientist in the lab of Prof Susanne Wiedmer at the Kumpula campus of University of Helsinki. His work in the laboratory is about the interactions of drug molecules with synthetic membrane. Synthetic membranes or biomimicking membranes are simple manifestations of otherwise very complex biological cell membranes and are comparatively easy to work with and interpret scientific data.
"We use many different analytical techniques for our interaction studies like nanoplasmonic sensing, capillary electrophoretic chromatography, asymmetric flow field-flow fractionation, differential scanning calorimetry, dynamic light scattering and organic synthesis. Nanoplasmonic sensing has a huge potential in the field of clinical diagnostics, environmental monitoring, material sciences etc. NPS is a label-free method based on the change in refractive index of the system. The probed volumes are in nanometer scale that even a small change in the composition or presence of new analyte can be detectable. The resolution of NPS is in the range of few 10s of nm, and much higher than the comparable techniques like conventional SPR, SERS etc.
Prior to current scientific role, Shishir has worked as a postdoctoral research fellow at the prestigious Weizmann Institute of Science in Israel. His work at the Weizmann Institute was on post-translational modifications in ceramide synthases. He did PhD in Biochemistry at Åbo Akademi University in the lab of Prof. Peter Slotte. His PhD thesis work was on biophysical properties of sphingomyelin analogs and their interaction with sterols, which subsequently received the Best PhD thesis award by Sphingolipid club, Italy. His subsequent postdoctoral work at Åbo Akademi extensively investigated the preferential interaction of cholesterol with sphingolipids over other classes of phospholipids in artificial membrane system (liposomes). His current work is an extension of his previous experiences and investigates a range of drug -liposomes interactions.
Tehdään yhdessä tulivuori -etätyöpajat: Yhteistyössä Kemianluokka Gadolin ja maantieteen tiedeluokka Geopiste
Tulivuori-teemaisissa etätyöpajoissa tutustutaan askartelemisen ja omien tutkimusten parissa seuraaviin aiheisiin:
Etätyöpajojen sisältö vaihtelee kohderyhmän mukaan. Seuraavat etätyöpajat:
Esikoululaisten ja 1.-3.-luokkalaisten etätyöpajat:
4.-6.-luokkalaisten etätyöpajat:
Esi- ja alakoululaisten työpajat alkavat 15 min yhteisellä ohjeistuksella Teamsissa, minkä jälkeen ryhmät työskentelevät oman opettajansa johdolla omassa luokassaan. Itsenäisen työskentelyajan jälkeen on mahdollisuus osallistua loppukoontiin, jossa muun muassa kerrotaan, miksi itse tehty tulivuori purkautui. Työpajojen ohjaajat ovat tavoitettavissa myös itsenäisen työskentelyn aikana.
Yläkoululaisten etätyöpajat:
Yläkoululaisten työpajat alkavat 20 min yhteisellä ohjeistuksella Teamsissa, minkä jälkeen ryhmät työskentelevät 20 minuuttia oman opettajansa johdolla omassa luokassaan. Itsenäisen työskentelyajan jälkeen työpaja jatkuu yhteisellä loppukoonnilla, jossa muun muassa käydään läpi, miksi itse tehty tulivuori purkautui. Työpajojen ohjaajat ovat tavoitettavissa myös itsenäisen työskentelyn aikana.
Muovi -etätyöpajat
Muovit ovat jokaiselle meille tuttuja omasta arjestamme, mutta mistä muovia oikein tehdään, ja onko muoveissa eroja? Muovi-teemaisissa etätyöpajoissa tutustutaan siihen, mitä muovit ja biomuovit ovat, miten niitä kierrätetään, ja valmistetaan yhdessä biomuovia.
Seuraavat etätyöpajat:
Työpaja alkaa 15 min yhteisellä ohjeistuksella Teamsissa, minkä jälkeen ryhmät työskentelevät oman opettajansa johdolla omassa luokassaan. Itsenäisen työskentelyajan jälkeen on mahdollisuus osallistua loppukoontiin. Gadolinin ohjaaja on tavoitettavissa myös itsenäisen työskentelyn aikana.
Värikästä kemiaa -etätyöpajat
Mitä ominaisuuksia eri aineilla on, joita emme välttämättä pysty päättelemään niiden ulkonäöstä?
Värikästä kemiaa -työpajassa opetellaan oppilaiden arjesta tuttujen asioiden avulla, mitä tarkoittavat käsitteet indikaattori, hapan, emäs ja neutraali. Työpajassa tehtävien tutkimusten kautta oppilaat huomaavat, mitä kaikkea kemiaa heidän arjessaan on, ja kehittävät tutkimisen taitoja. Samalla opitaan aineiden luokittelua.
Seuraavat etätyöpajat:
Esikoululaisten ja 1.-3.-luokkalaisten etätyöpajat
4.-6. -luokkalaisten etätyöpaja
Työpaja alkaa 15 min yhteisellä ohjeistuksella Teamsissa, minkä jälkeen ryhmät työskentelevät oman opettajansa johdolla omassa luokassaan. 60 minuutin työskentelyajan jälkeen on mahdollisuus osallistua loppukoontiin. Gadolinin ohjaaja on tavoitettavissa myös itsenäisen työskentelyn aikana.
Veden matka -etätyöpajat
Me kaikki tarvitsemme vettä elääksemme, mutta mitä vesi on ja mistä sitä saadaan? Kemianluokka Gadolinin ja maantieteen tiedeluokka Geopisteen yhteisessä Veden matka -työpajassa tutustutaan veden kiertokulkuun havainnollistavalla tavalla. Lisäksi oppilaat pääsevät rakentamaan oman pienen vedenpuhdistuslaitteen ja testaamaan, miten hyvin sen avulla saa puhdistettua vettä.
Etätyöpajat on suunnattu 3.-4.-luokkalaisille. Kevätlukukaudella etätyöpajoja järjestetään seuraavasti:
Työpaja alkaa 15 min yhteisellä ohjeistuksella Teamsissa, minkä jälkeen ryhmät työskentelevät oman opettajansa johdolla omassa luokassaan. 60 minuutin työskentelyajan jälkeen on mahdollisuus osallistua loppukoontiin. Gadolinin ohjaaja on tavoitettavissa myös itsenäisen työskentelyn aikana.
Metallien salaisuudet -etätyöpajat
Millaisia aineita ovat kupari ja hopea, ja miten niiden ominaisuuksia voi tutkia? Kemianluokka Gadolinin Metallien salaisuudet -etätyöpajassa tutustutaan metallien ominaisuuksiin ja pohditaan onko niiden puhdistaminen tiedettä vai taikaa. Työpajassa hyödynnetään helposti löytyviä tarvikkeita, kuten etikkaa, suolaa ja alumiinifoliota, ja osallistujat pääsevät itse kokeilemaan kuparikolikon ja hopeaesineen puhdistamista niiden avulla. Työpaja tarjoaa havainnollistavan tavan ymmärtää kemian merkitystä arjessa.
Seuraavat työpajat tästä aiheesta järjestetään syksyllä 2025.
Työpajat alkavat noin 15 min yhteisellä ohjeistuksella Teamsissa, minkä jälkeen ryhmät työskentelevät oman opettajansa johdolla omassa luokassaan. Itsenäisen työskentelyajan jälkeen järjestetään yhteinen loppukoonti. Työpajojen ohjaajat ovat tavoitettavissa myös itsenäisen työskentelyn aikana.
Itämeri-etätyöpaja: Yhteistyössä Kemianluokka Gadolin, Päijät-Hämeen LUMA-keskus ja Junior University
Itämeri-etätyöpaja tarjoaa 7.–9.-luokkalaisille mahdollisuuden tutkia Itämeren tilaa ja suojelua kokeellisesti omassa luokassaan etäohjauksen tukemana. Oppilaat työskentelevät työpisteillä, joissa he voivat tutkia tekoälyn hyödyntämistä ympäristötutkimuksessa, öljyonnettomuuksien vaikutuksia ja torjuntaa sekä Itämeren suolapitoisuuden merkitystä ekosysteemille. Työpaja tukee perusopetuksen opetussuunnitelmaa vahvistamalla luonnontieteellistä ajattelua, kokeellista työskentelyä ja ilmiöpohjaista oppimista. Opettaja voi ennakko-ohjeiden perusteella valita, minkä tai mitkä työpisteet etätyöpajan aikana luokassa toteutetaan.
Seuraava etätyöpaja järjestetään 23.4. kello 12.30-13.30.
Kemianluokka Gadolin täytti 15-vuotta vuonna 2023. Juhlavuoden kunniaksi kokosimme suosituimmat työmme ikäryhmittäin yksiin kansiin. Oppaat pääsee lataamaan alta. Toivotamme niiden kautta innostumista kemian kokellisuuteen sekä uusien että vanhojen työohjeidemme kautta!
Mitä kemia oikein on? Esi- ja alakoululaisille suunnatussa Kokeellisuusoppaassa seikkailevat Gado ja Neon. Heidän parissaan pääset tarinalliseen seikkailuun, jonka tavoitteena on innostaa lapsia tekemään omia tutkimuksia sekä tutustuttaa heitä kemian kieleen. Kokeelliset työt voi tehdä omina kokonaisuuksinaan, tai oppaan voi käydä läpi tarinan mukaisessa järjestyksessä.
Yläkoululaisille ja heidän opettajilleen ja ohjaajilleen suunnatun Kokeellisuusoppaan tavoitteena on tukea nuorten mielekästä kokeellista työskentelyä yläkoulussa tai kerhoissa, leireillä tai kotona. Kokeellisuusopas sisältää kahdeksan työtä sekä ohjeet ohjaajalle. Mukaan valitut työt ovat sellaisia, joita opettajat ovat mielellään varanneet Kemianluokka Gadolinissa opintokäyntien sisällöksi tai joista tehtyjä videoita on katsottu runsaasti sosiaalisen median kanavillamme.
Toisen asteen oppilaille sekä heidän opettajille ja ohjaajilleen suunnattu Kokeellisuusopas sisältää seitsemän työtä sekä ohjeet ohjaajalle. Työohjeita voi käyttää sellaisenaan tai soveltaa omaan käyttöön sopivaksi. Töitä on kehitetty ja päivitetty vuosien 2008-2023 välillä Kemianluokka Gadolinissa vierailleiden kymmenien tuhansien nuorten tiedekasvatustoiminnasta (mm. opintokäynnit yliopistolla, tiedesynttärit, kerhot, leirit tai tapahtumat) saatujen palautteiden ja uusimman tutkimustiedon avulla.
TikTok-videomme löytyvät @kemianluokkagadolin TikTok-tililtä. Tarkoituksemme on innostaa nuoria kemiaan ja sen opiskeluun näyttävien demonstraatioiden sekä muiden kemiahenkisten videoiden avulla. Lue lisää TikTok-videioistamme ja niiden taustasta Dimensio-lehden artikkelista.
Tähän osioon on koottu innostavia kokeellisia töitä ja muita materiaaleja, joita voi helposti ja turvallisesti toteuttaa esimerkiksi kotona, kerhossa tai koulussa.
Ksenonit - Kemiaa tutkien ja ihmetellen kirja on suunnattu 7- 12-vuotiaille lapsille, heidän vanhemmilleen, opettajille sekä ohjaajille. Kirja innostaa lapsia tutkimaan ympäristöään ja arjen ilmiöitä kemian näkökulmasta. Se kannustaa luonnontieteiden harrastuneisuuteen sekä katsomaan maailmaa uteliain ja avoimin mielin.
Valtaosa Kemianluokka Gadolinin materiaalipankin alakoululaisille suunnatuista kokeellisista työohjeista soveltuu mainiosti toteutettavaksi normaalissa koululuokassa tai kotona.
Virtuaalinen tiedekerho StarT GoEdu! innostaa havainnoimaan ympäristöä ja tekemään omia tutkimuksia. Virtuaalikerhon tehtävät on suunnattu 3.-7.-luokkalaisille, mutta myös muun ikäiset voivat osallistua kerhotoimintaan.
Pienten lasten tiedekasvatus -tutkimushankkeessa koottiin yhteen paljon innostavia materiaaleja päiväkodeissa, kouluissa, kerhoissa ja kotona käytettäväksi.
Kemianluokka Gadolinissa kuvatulla videolla esitellään muutamien luonnonvärien valmistusta sekä niiden käyttöä taiteen tekemisessä. Video esittelee, miten esimerkiksi kurkumasta, spirulinasta ja mustikasta valmistuu luonnonvärejä ja miten ne reagoivat hapon ja emäksen kanssa.
Ohjeet on poimittu Forssan kuvataidekoulun Luonnonvärit kuvataiteessa -oppaasta. Opas perustuu yhteistyöhön LUMA-keskus Suomi -verkoston kanssa osana LUMA2020-ohjelmaa.
Tähän osioon on koottu erityisesti yläkoulun ja toisen asteen kemian opetukseen soveltuvia materiaaleja sekä etäopetuksessa hyödynnettäviä kokeellisia työohjeita.
Spektroskopia tutuksi -kokonaisuuden kautta voi tutustua infrapunaspektroskopiaan (IR), ydinmagneettisen resonanssispektroskopiaan (NMR) ja massaspektrometriaan (MS) havainnollistavien opetusvideoiden ja spektrintulkintaharjoitusten avulla. Materiaalit ovat vapaasti käytettävissä ja ne soveltuvat erityisesti lukion KE2- ja KE3-kurssien opetuksen ja itsenäisen opiskelun tueksi.
Kemianluokka Gadolinin Sipseissäkö rasvaa? -työn laboratorio-osuudesta on kuvattu video. Videossa tutustutaan tislaukseen arkipäivän kemian kautta. Video ja työohjeen pohdintakysymykset sopivat hyvin lukion kemian opetukseen. Kokeellinen työ on kehitetty osana pro gradu -tutkielmaa, josta saa myös aiheeseen liittyvää lisämateriaalia.
Mustikan ja puolukan kemiaa tutkivan pro gradu -tutkielmassa kehitettiin mielenkiintoinen ja hyödyllinen oppimateriaalikokonaisuus. Oppimateriaali sisältää kattavan teoriaosuuden mustikkaan ja puolukkaan liittyvästä kiehtovasta kemiasta, kuten niiden pH-indikaattoriominaisuuksista. Tämän lisäksi materiaalissa on kolme kokeellista tehtävää, jotka oppilaat voivat toteuttaa itse kotoa löytyvillä välineillä.
Teemakokonaisuudessa Rikosetsivät (6 tuntia) on koottu yhdeksi kokonaisuudeksi pieniä tutkimuksia eri luonnontieteistä jännittävän tarinan avulla. Kokonaisuus antaa myös aitoja ideoita siitä, mitä rikospaikkatutkimus voi pitää sisällään. Tämä monialainen kokonaisuus sopii toteuttavaksi yläkoulun biologiassa, kemiassa tai fysiikassa. Töissä käytetään yksinkertaisia välineitä ja aineita ja opettaja voi halutessaan helpottaa tehtäviä vieläkin. Kehystarina on tarjottu valmiiksi, mutta oppilaat voivat keksiä tarinan myös itse. Yksi vaihtoehto on myös, että rikoksen tekijä löytyy luokkalaisten joukosta, jolloin siitä on sovittava etukäteen.
Kemiran kanssa yhteistyössä toteutettu jäteveden puhdistus -työohje soveltuu erinomaisesti vesiaiheisen yläkoulun kemiantunnin aktiviteetiksi. Tutustu työhön oheisen linkin videon avulla.
Täältä löydät hyödyllisiä materiaaleja, tietoiskuja tai kemian alan asiantuntijoiden luentoja ajankohtaisista aiheista. Videomuodossa olevat materiaalit soveltuvat mainiosti lukio-opetuksen tueksi.
Helsingin yliopiston kemian osaston Digiloikka-hankkeessa kuvattiin useita epäorgaanisen kemian opetusvideoita laboratoriomenetelmistä ja myös sellaisista menetelmistä, joita kouluilla ei välttämättä ole tarjota.
Helmikuussa 2019 järjestettiin teemailta jaksollisen järjestelmän 100-vuotisesta historiasta. Teemaillassa kuultiin mielenkiintoisia esityksiä neljältä kemian asiantuntijalta mm. ihmisen alkuainekoostumuksesta sekä siitä miksi alkuaineet ylipäänsä oli syytä järjestää.
Kansallinen kemian tiedekasvatuksen päivä on maksuton opettajille, tuleville opettajille ja kaikille kiinnostuneille suunnattu tapahtuma. Sitä vietettiin ensimmäisen kerran 16.9.2022 teemalla Kemian siivin kestävään tulevaisuuteen. Tapahtuman luentotallenteen sisällöstä voit lukea lisää Kemian tiedekasvatuksen uutissivustolta.
Helsingin yliopiston kemian osasto järjesti Kemian päivän syksyllä 2024. Yhtenä puhujana Helsingin yliopiston alumni Jesse Kalliomäki kertoi, millaista on työskennellä kemistinä puolijohdealalla. Esitys sopii erityisesti lukiolaisille kertomaan, millaista on alan kemia ja millaista työtä kemistinä pääsee alalla tekemään.
Metallianalytiikkaa akkuteollisuuden sovelluksissa
Helsingin yliopiston kemian osasto järjesti Kemian päivän syksyllä 2024. Yhtenä puhujana Helsingin yliopiston alumni Miisamari Jeskanen kertoi oman uratarinansa sekä miten metallianalyytiikkaa käytetään akkuteollisuuden sovelluksissa. Esitys sopii erityisesti lukiolaisille ja heidän opettajilleen.
Helsingin yliopiston analyyttisen kemian professorin Marja Liisa Riekkolan innostava radiohaastattelu hänen urapolustaan ja matkastaan kemian tutkimuskentällä löytyy oheisen linkin kautta YLE-areenasta.
Verifinissä Helsingin yliopiston kemian laitoksen yhteydessä tutkitaan mm. Itämeren kaloja ja niiden kemiallisten taisteluaineiden jäämiä. Verifinin johtajan Paula Vannisen ja väitöskirjatutkija Hanna Niemikosken haastattelu löytyy oheisen linkin kautta YLE-areenasta.
Innostu Helsingin yliopiston professori Markku Kulmalan ja professori Marja-Liisa Riekkolan mielenkiintoisten haastatteluiden kautta ilmakehätutkimuksesta. Haastattelussa kuulet tutkimuksesta ja sen haasteista sekä ilmanäytteidein sisältämien orgaanisten molekyylien analysoinnista.
Aurinkoenergian osuus maailman sähköntuotannosta on vielä pieni, mutta kasvaa koko ajan. Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Marianna Kemell kertoo Tiedekulman Youtube-videolla aurinkoenergian tulevaisuudennäkymistä ja tutkimustyöstään tehokkaampien aurinkopaneelien kehittämiseksi.
Aurinko- ja tuulivoima ovat kausittaisia energianlähteitä. Vetyyn on mahdollista varastoida niiden tuottamaa energiaa. Miten vetylaitos toimii? Mitä tarkoittaa vihreä vety? Millaisia haasteita vedyn käyttöön liittyy? Katso Helsingin yliopiston professori Timo Repon haastattelu Tiedekulman Youtubessa!
Tutkija tavattavissa -palvelun tarkoituksena on mahdollistaa virtuaaliset tutkijavierailut peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset). Tutkijavierailut toteutetaan videopuhelupalvelun välityksellä (esim. Skype, Microsoft Teams, Google Meet). Vierailu kestää yleensä yhden oppitunnin verran.
Tutustu kestävä kehitys kemian opetuksessa - pedagogiikkaa ja oppilaiden omia tutkimuksia -oppaaseen, joka auttaa suunnittelemaan kemian opetusta kestävän kehityksen näkökulmasta. Opas pohjautuu Marianne Juntusen Helsingin yliopistossa 2015 tekemään väitöskirjaan.
Tieteentekijät muistetaan yleensä vain saavutustensa vuoksi. Kemia ei kuitenkaan ole pelkästään kemikaaleja, vaan myös ihmisten välistä kemiaa. 11.11.2011 tuli kuluneeksi 38 vuotta nobelisti A.I. Virtasen kuolemasta. Silloin sai ensi-iltansa Helsingin yliopiston kemian laitoksen opettajankoulutusyksikön opiskelijoiden toteuttama Virtanen – Näytelmä tiedemiehen elämästä.
Projektin johtoryhmä: Maija Aksela, Ilkka Pollari ja Jenni Vartiainen.
Kemianluokka Gadolinin materiaalipankista löydät materiaalimme kemian opetuksen ja oppimisen tueksi.
Työohjeemme on kehitetty tutkimuspohjaisesti ja niitä on testattu Kemianluokka Gadolinin eri toimintamuodoissa, kuten opintokäynneillä, tiedekerhoissa, tiedejuhlissa ja tiedeleireillä. Työohjeet ovat kaikkien vapaasti käytettävissä.
Työohjeet on jaoteltu kolmeen kategoriaan opetussuunnitelmien sisältöjen mukaisesti:
Kemianluokka Gadolinin kemiakerhoissa päästään tositoimiin kemian laboratoriossa. Kokeiden tekemisen myötä osallistujat harjoittelevat tutkimisen taitoja innostavalla ja hauskalla tavalla. Kerhoissa tarjotaan hauskoja ja turvallisia kokeita koko perheelle sekä näyttäviä demonstraatioita.
Tällä hetkellä keskitymme suunnittelemaan ja toteuttamaan kerhoja koulujen omissa tiloissa. Seuraathan Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen nettisivuja ja sosiaalista mediaa muiden kerhojen sekä kesäleirien toteutumisen osalta.
Haluaisitko järjestää kerhon omalla koulullasi? Oletko opettajaopiskelija, jolla on mahdollisuus ohjata tiedekerhoa osana omia opintoja? Katso alla olevalta videolta kahden tiedelähettilään, Kemianluokka Gadolinin ohjaajien Nooran ja Juliuksen, tunnelmia koululla järjestetystä kemiakerhosta.
Kemianluokka Gadolinissa voit järjestää innostavat tiedejuhlat. Tarjoamme erilaisia valmiita tiedejuhlapaketteja eri aihealueiden mukaisesti. Mikäli mieleistä pakettia ei löydy, voimme myös räätälöidä juhlat vieraiden iän, toiveiden ja kiinnostusten mukaan. Tiedejuhlissa opitaan ja oivalletaan uutta. Ohjaajiemme johdolla tutkiminen ja tutkimushaasteiden ratkominen on meillä ennen kaikkea hauskaa ja turvallista!
Kemianluokka Gadolin on oppimisympäristön lisäksi kehittämis- ja tutkimusympäristö. Tutkimus ja yhteistyöhankkeet kytkeytyvät vahvasti Gadolinin toimintaan ja niitä ohjaaviin painopistealueisiin. Nämä ovat arkipäivän kemia, moderni teknologia sekä kestävä kemia ja kehitys. Päätavoitteena on ymmärtää ja kehittää merkityksellisiä kemian oppimisympäristöjä sekä uusia ratkaisuja ja toimintamalleja kemian tiedekasvatuksen tueksi. Tutkimustoimintaa tehdään laajassa yhteistyössä kemian tutkijoiden, opettajankoulutuksen sekä elinkeinoelämän kanssa. Vahva yhteistyö on ollut Kemianluokka Gadolinin erityispiirre koko vuonna 2008 alkaneen toiminnan ajan.
Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet
Kemianluokka Gadolin sijaitsee Kumpulan tiedekampuksella Chemicum-rakennuksen (A. I. Virtasen aukio 1) ensimmäisessä kerroksessa.
Sähköposti: kemianluokkagadolin@helsinki.fi
Puhelinnumero: 0294150400
Kemianluokka Gadolinin johtajana toimii professori Maija Aksela. Tutkimusjohtajana sekä varajohtajana toimii dosentti ja yliopistonlehtori Johannes Pernaa. Tutkijatohtori Outi Haatainen toimii koulutuspäällikkönä, ja väitöskirjatutkija Reija Pesonen toiminnan yhteistyökoordinaattorina. Väitöskirjatutkija Emmi Vuorio toimii LUMAlab Gadolinin asiantuntijana. Käytännön kysymyksillä voit olla yhteydessä Reija Pesoseen.
Tutustu uusimpiin materiaaleihin ja lue ajankohtaisista kuulumisista Kemianluokka Gadolinin uutiskirjeestä.
Tilaa uutiskirje tästä.
Kemianluokka Gadolinin toimintaa ohjaavat elinkeinoelämän asettamat tavoitteet, jotka on laadittu Kemianluokka Gadolinin kehittämistyöryhmän toimesta. Elinkeinoelämän asettamien tavoitteiden lisäksi toiminnassa huomioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat valtakunnallisen LUMA-tehtävän tavoitteet, Helsingin yliopiston tiedekasvatustoiminnan tavoitteet ja LUMA-keskus Suomen tiedekasvatustavoitteet. Kemianluokka Gadolin on yksi LUMA-keskus Suomen viidestätoista tiedeluokasta.
Lue lisää tavoitettavuudesta ja toiminnasta toimintakertomuksestamme vuodelta 2024 ja toimintasuunnitelmasta vuodelle 2025.
Kemianluokka Gadolinin kehittämistyöryhmä toimii toiminnan suunnittelun tukena.
Kemianluokka Gadolinin johtaja, professori Maija Aksela, Helsingin yliopisto
Kemianluokka Gadolinin varajohtaja, yliopistonlehtori Johannes Pernaa, Helsingin yliopisto
Koulutuspäällikkö Outi Haatainen, Helsingin yliopisto
Senior Research Scientist Riina Takamaa, Kemira Oyj
Toimitusjohtaja Alexandra Peth, Suomen Bioteollisuus ry FIB
Senior Licensing Manager and Innovation Center Manager Nora Vaarne, Borealis Polymers Oy
RD Manager Merja Kouva, Neste Oyj
Senior R&D Manager Sirpa Riistama-Laari, Thermo Fisher Scientific Oy
Asiantuntija Hanna Hyyryläinen, Kemianteollisuus ry
Toimitusjohtaja Anssi Tuulenmäki, Tekniikan museo
Väitöskirjatutkija Reija Pesonen, Helsingin yliopisto