Opiskelijat oivaltavat: tuotekehitys ruokkii vientiä

Yliopistonlehtori Sari Ollila on vetänyt -kurssia noin kahdeksan vuotta, viimeisimmän niistä tänä syksynä. Opetuksen ohella hän myös vetää ruokavientiä ja gastronomista osaamista vahvistavaa maisteriohjelmahanketta.

Ollilan mukaan viennin ja tuotekehityksen yhteys on varsin selvä.

–  Jokaisen vientiponnistelun tulisi lähteä siitä, mikä markkinoilla myy, miten kuluttajat haluavat tuotteita ostaa, missä muodossa, minkä näköisenä ja mitkä maut puhuttelevat – ja missä maassa mitenkin, Ollila painottaa. 

Eikä samalla tuotteella voi mennä joka paikkaan. Ei edes Suomesta Ruotsiin, sillä ruotsalaiset haluavat ostaa esimerkiksi kana- tai kalatuotteet pakasteena, tosin tuoretuotteet ovat kuulemma nosteessa Ruotsissakin.

Ollila itsekin pyrkii aina kehittämään omaa tuotettaan. Kurssin odotettu vakiovieras on kuitenkin . Se on yli 100-vuotias maahantuontiyritys, jolla ei ole yhtään omaa tuotantolaitosta, mutta joka tekee silti tuotekehitystä. 

–  Tänä vuonna uusia luentovieraita saimme muun muassa ja . Jokaisella vieraalla on takanaan kiinnostava urapolku tuotekehityksessä ja joillain myös viennissä. Monet vieraista ovat yliopistomme alumneja.  

Ollilan kurssin opiskelijat kehittivät tiimeissä uutta elintarvikeideaa ja työstivät tuotteen brändäystä ja markkinointikuvastoakin.

Ympäristö- ja elintarviketalouden opiskelija Paavo Aro ja elintarviketieteitä opiskeleva Heli Pitkäaho kiittelevät kurssia ja sitä, että kurssilla oli inspiroivia yritysvierailijoita.

– Ymmärrän nyt, että hyvän elintarvikkeen eteen pitää tehdä paljon töitä, jotta tuotteen saa markkinoille. Hyvä tuote ei riitä, vaan mukaan tarvitaan kaupallistakin ajattelua, tiivistää Pitkäaho.

Ollila kehuu opiskelijoiden luovuutta ja sitä, miten hyvin he haistavat trendejä.

–  Moni tuote, joka on sittemmin tullut vähittäiskaupan valikoimiin, on ollut opiskelijoiden ideoissa esillä jo vuosia aiemmin, iloitsee Ollila.

Opiskelijat tekevät kurssilla tuoteideoidensa pohjalta aitoa kuluttajamarkkinatutkimusta. Näin he saavat maistaa, millaista voisi olla oikea tuotekonseptin kehitystyö ja mitä kaikkea se vaatii.

Aro kertoo, että kurssilla puhuttiin paljon vastuullisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä, mutta markkinatutkimus paljasti, että hinta onkin tärkeä valintatekijä eivätkä edellä mainitut asiat oikein resonoineet kuluttajien suuntaan.

– Viime vuosien huonontuneella taloustilanteella lienee vaikutusta tähän, Aro pohtii. 

Pitkäaho on samaa mieltä ja lisää:

– Toisaalta kotimaisuus nousi esiin merkityksellisenä asiana. Ehkä omavaraisuus arvona onkin noussut aiempaa tärkeämmäksi haastateltujen 25–35-vuotiaiden kuluttajien tietoisuudessa.

Aron ryhmä ideoi kurssilla kuivatun Juuri Sinulle -hapantaikinajuuren. Sen avulla voisi leipoa helposti tuoretta hapanjuurileipää kotona. Tuotteen ympärille opiskelijat olivat miettineet tarkkaan brändäämistä sekä tuoteilmettä ja -asettelua kauppaan. 

Pitkäahon tiimi puolestaan keksi lasten valmisaterian nimeltä Sapuska. Se olisi ravintosuosituksia noudattaen tehty pakastevalmisateria 5–7-vuotiaille lapsille.

Toisinaan Viikin kampuksella syntynyt opiskelijaidea kantaa yrittäjäpolulle asti, kuten kävi kasvipohjaisen -jäätelön tapauksessa.

Helsingin yliopiston alumni Annika Ikonen on yhtiökumppaninsa Francesca Åströmin kanssa nainen palkittujen Friidu-jäätelöiden takana. Friiduja on myyty hyvin varustelluissa K- ja S-ryhmän kaupoissa keväästä 2023 alkaen.

Tänä syksynä Ikonen oli sparraamassa opiskelijoita Ollilan kurssilla ensimmäistä kertaa.

– Olin panelistina arvioimassa opiskelijoiden tuoteideoita. Oli hauskaa ja inspiroivaa nähdä opiskelijoiden ratkaisuja ja huomata, miten erilaisia puolia opiskelijat osasivat nähdä tuotekehityksessä.

Ikonen olisi itse aikoinaan kaivannut juuri tällaista kurssia, sillä omat opiskelut keskittyivät pitkälti tuotteeseen.

– Mutta ympärillä on niin paljon muutakin, kuten kaupallistamista, yrityksen pyörittämistä, markkinointia ja konseptointia, joita olen opiskellut kantapään kautta.

Ikonen kertoo, että tärkeänä tukena matkalla yrittäjäksi on ollut myös Helsingin yliopiston yrittäjyysyhteisö .

Ikonen toivoo, että opiskelijoille heräisi Viikin opinnoissa rohkeus kokeilla asioita.

– Ei tarvitse olla Valio, että voi tuoda tuotteita kauppoihin. Tärkeää on osata yhdistää kuluttajaymmärrys, tuoteinnovaatio sekä tuotekehitys.

Ikonen selventää, että esimerkiksi jäätelön pitää herättää mielikuvia herkullisuudesta eivätkä innovatiiviset raaka-aineet välttämättä kiinnosta kuluttajaa ostotilanteessa.

Ikosen mukaan Friidu on nyt hyvässä nosteessa, mutta brändin tunnettuutta halutaan vielä kasvattaa kotimaassa, joten vientiponnistelujen aika koittaa ehkä myöhemmin.

Yrittäjiksi haluaville opiskelijoille Ikosella on pari vinkkiä.

– Yrittämisessä tärkeitä ovat rohkeus, sosiaaliset taidot, itseilmaisu, palo asiaansa sekä pitkäjänteisyys, joka kantaa huonojen aikojen yli. On oltava myös ylpeä siitä, mitä tekee, sanoo Ikonen ja vakuuttaa kuulijansa siitä, että hän jos kuka uskoo siihen, että Friidusta tulee vielä Suomen suosituin jäätelö.