Inari Sakki työskentelee sosiaalipsykologian professorina Helsingin yliopistossa. Vuosina 2020-2024 hän johtaa kahta populismiin liittyvää hanketta ”Populismin vetovoima” (rahoittaja Koneen Säätiö) ja ”Mobilising Populism: Its Representations, Affects and Identities” (rahoittaja Suomen Akatemia). Hän on myös jäsenenä kansainvälisessä tutkimushankkeessa ”Towards a Social Psychological Approach of Populism: Testing the Populist Representations Model across Four European Countries” (2020-2024), jota johtaa Christian Staerklé Lausannen yliopistosta, Sveitsistä.
Inari on sosiaalipsykologian dosentti (Helsingin yliopisto). Vuosina 2011-2016 hän toimi COST-hankkeen “Social Psychological Dynamics of Historical Representations in the Enlarged European Union’ johtoryhmässä. Vuosina 2008-2018 Inari työskenteli Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, jossa hän suoritti tohtorintutkinnon 2010 (väitöskirja: Social Representations of European Integration in the Curricula And Textbooks of Five Countries). Inarin tutkimuskohteisiin kuuluvat nationalismi, populismi, kollektiivinen muisti, vihapuhe, sosiaaliset representaatiot, identiteetti, diskurssi, multimodaalisuus, toiseus ja sosiaalinen muutos kansallisten ja eurooppalaisten identiteettien, historian opetuksen, poliittisen retoriikan ja ihmisoikeuksien kontekstissa. Hänen tutkimuksiaan on julkaistu kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa sosiaalipsykologian, poliittisen psykologian, nationalismin ja muistitutkimuksen, kasvatuksen, laadullisten tutkimusmenetelmien ja diskurssitutkimuksen aloilla.
Katarina Pettersson työskentelee sosiaalipsykologian apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa (Svenska social- och kommunalhögskolan). Hän on suorittanut tohtorintutkinnon sosiaalipsykologiasta Helsingin yliopistossa. Katarinan tutkimuskohteita ovat nationalistinen ja äärioikeistolainen poliittinen retoriikka, vihapuhe sekä poliittinen viestintä verkkoympäristössä. Metodologisesti hänen asiantuntijuusaluettaan on laadullinen tutkimus, erityisesti diskurssianalyysi ja (visuaalisen) retoriikan analyysi. Hänen tutkimuksiaan on julkaistu kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa sosiaalipsykologian, diskurssitutkimuksen, naistutkimuksen ja kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien aloilla. Hän on teoksen The Far-Right Discourse of Multiculturalism in Everyday Talk: Reproduction and Contestation in the Nordic Region päätoimittaja (julkaistaan 2021, Palgrave Macmillan, yhteistyössä Emma Nortion kanssa).
Eemeli Hakoköngäs työskentelee Helsingin yliopistolla sosiaalipsykologian yliopistonlehtorina. Hän tutkii kollektiivista muistia, historian sosiaalisia representaatioita ja historiapolitiikkaa sosiaalipsykologisista näkökulmista. Näiden aiheiden lisäksi hän on perehtynyt visuaalisen kulttuurin tutkimukseen ja visuaalisen tutkimusmenetelmiin.
Jari Martikainen työskentelee Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella yliopistonlehtorina (sosiaalipsykologia). Hänellä on tohtorin tutkinnot sosiaalipsykologiasta (Itä-Suomen yliopisto, 2020) ja taidehistoriasta (Jyväskylän yliopisto, 2011) ja maisterin tutkinto kasvatustieteistä (Joensuun yliopisto, 2007). Jarin monitieteinen tutkimus yhdistää sosiaalitieteitä (sosiaalipsykologia) ja visuaalisen kulttuurin tutkimusta keskittyen sosiaalisten representaatioiden teoriaan, visuaalisiin representaatioihin, opettajuuden ja johtajuuden visuaalisiin representaatioihin, visuaalisiin ja taidelähtöisiin tutkimus- ja opetusmenetelmiin ja taidehistorian pedagogiikkaan.
Helena Rovamo työskentelee Itä-Suomen yliopiston kampuksella sosiaalipsykologian laitoksella nuorempana tutkijana. Hän tekee väitöskirjaa, jossa tarkastelee populismia tunteita ja mielikuvia herättävänä sosiaalipsykologisena ilmiönä. Helena on kiinnostunut siitä, millaisin keinoin ihmiset rakentavat käsitystään maailmasta sekä identiteettiään osana sosiaalista todellisuutta.
Xenia Chryssochoou on väitellyt tohtoriksi vuonna 1996 University of Athens and the University Rene Descartes-Paris ja on työskennellyt sosiaalipsykologian ja poliittisen psykologian professorina Panteionin yliopistossa (Kreikka) vuodesta 2004. Sitä ennen, hän on työskennellyt eri yliopistoissa Ranskassa, Sveitsissä ja Iso-Britanniassa. Chryssochooun on erityisen kiinnostunut identiteetin rakentumisesta liberaaleissa yhteiskunnissa, maahanmuuttokysymyksistä, monikulttuurisuus teemoista ja poliittisesta osallisuudesta. Hän on tunnettu myös monista tieteellisistä artikkeleista ja kirjoista näihin aiheisiin liittyen. Lisäksi, hän on toiminut monien kansainvälisten tieteellisten yhteisöjen jäsenenä, kuten esimerkiksi Executive Committee and Secretary of the European Association of Social Psychology. Tällä hetkellä hän on Scientific Council of the Hellenic Foundation for Research and Innovation (www.elidek.gr) varapuheenjohtaja.
Nikos Kalampalikis työskentelee sosiaalipsykologian professorina Lyon 2 yliopistossa (Ranska). Hänen tutkimuksensa keskittyy sosiaaliseen ajatteluun, erityisesti sosiaalisiin representaatioihin sosiogeneettisestä näkökulmasta (akkurointi, myyttinen ajattelu, uskomukset, nimet) käyttämällä monimenetelmällisiä tutkimusmetodeja. Viime vuosina hänen kiinnostustaan on herättänyt kansallinen identiteetti, poliittinen ajattelu, oikeudenmukaisuus, sukulaisuussuhteet ja terveys, joihin hän on saanut inspiraatiota erilaisista tutkimusprojekteista. Hän on erityisen kiinnostunut kielestä viestinnän välineenä ja tekstianalyysista. Osana hänen tutkimusjulkaisuja, Kalampalikis käsittelee myös sosiaalipsykologista historian rakentumista ja narratiivejä.
Christian Staerklé, Lausannen yliopisto, Lausanne, Sveitsi.
Jenni Jaakkola työskentelee väitöskirjatutkijana Mobilisoiva populismi -hankkeessa.
"Aiemmat opintoni ovat vahvistaneet haluani tutkia ajankohtaisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita sekä työskennellä multimodaalisten aineistojen parissa. Kiinnostuksen kohteitani ovat vuorovaikutus, populismi, suostuttelu, poliittinen mobilisointi ja ajankohtaiset yhteiskunnalliset kysymykset.
Tutkin väitöskirjassani suomalaisten oikeistopopulististen poliitikoiden ja puolueiden mobilisointiin, suostutteluun ja vaikuttamiseen pyrkiviä TikTok-videoita. Tarkastelen, millaisia uusia multimodaalisia ja retorisia keinoja he käyttävät, kun he puhuvat ajankohtaisista yhteiskunnallisista ja poliittisista teemoista, kuten maahanmuutosta tai ilmastonmuutoksesta. Tarkastelen, miten he pyrkivät mobilisoimaan kannattajiaan ja millaista kuvaa he luovat itsestään, kannattajistaan ja poliittisista vastustajistaan. Lisäksi tarkastelen, miten TikTokin käyttäjät levittävät poliittista viestiä omilla tileillään ja millaista yhteiskunnallista keskustelua ke käyvät. "