Vuosittaisia sosiaalipsykologian päiviä vietettiin toukokuun alussa keväisessä säässä Tampereella. Tänä vuonna tapahtumaan ilmoittautui noin sata sosiaalipsykologia Suomesta ja ulkomailta. Sosiaalipsykologipäivät ovat vuosittainen suomalainen sosiaalipsykologian konferenssi, joiden järjestämisestä vastaa Suomen psykologisen seuran sosiaalipsykologian jaosto vuorovuosin yhteistyössä Tampereen, Helsingin sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa.
Tiimimme järjesti torstaina "Populism and emotions" työryhmän, jossa Eemeli Hakoköngäs, Mariman Mabrouk, Katarina Pettersson, Jari Martikainen, Helenor Tormis, Helena Rovamo, Mia Silfver ja Inari Sakki esittelivät monipuolisia tutkimuksiaan populismista. Esityksissä hankkeen tutkijat analysoivat populistisia meemejä ja vaalivideoita sekä populismiin liittyviä tunteita ja uskomuksia. Helenorin ja Marimanin esitykset lähestyivät populismin teemoja Suomen lisäksi myös Sveitsin ja Kreikan kontekstissa. Helena esitteli kolmannen väitöskirja-artikkelinsa alustavia tuloksia. Artikkelissa hän tarkastelee populismi-termin käyttöä ja sille annettuja merkityksiä maallikkohaastatteluissa. Näiden lisäksi Helena esitteli puheenvuorossaan diskursiivisia keinoja, joiden avulla osallistujat välttivät kutsumasta Perussuomalaista puoluetta populistiseksi haastatteluiden aikana.
Esityksistä virinneet keskustelut osoittivat miten ajankohtaista, tärkeää ja ajoin haastavaa populismin tutkiminen on. Sosiaalipsykologialla on kuitenkin paljon tarjottavaa tämän poliittisen ja yhteiskunnallisen ilmiön tarkasteluun.
Konferenssin teemana oli tänä vuonna Critical interactions. Sosiaalista vuorovaikutusta voidaan tarkastella kriittisesti useista eri näkökulmista. Sosiaalinen vuorovaikutus muokkaa yksilöllisiä ja yhteisöllisiä kokemuksia, motiiveja ja asenteita vaikuttaen näin moninaisesti tapoihimme elää, kokea ja tarkastella maailmaa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen kriittinen ja alati kyseenalaistava tarkastelu edustaakin tieteellisen tutkimuksen ydintä.
Tämä kriittinen ote välittyi myös päivien pääpuhujien puheenvuoroista. Professori Ann Weatherall Bedforshiren yliopistosta esitteli naisten itsepuolustuskursseilla sekä hätäkeskuspuheluista kerättyyn aineistoon pohjaavaa tutkimusta, jossa feministisen keskusteluanalyysin avulla tunnistettiin puheessa sukupuolittunutta väkivaltaa ilmaisevia piirteitä. Helsingin yliopiston professori Anssi Peräkylä tarkasteli goffmanilaiseen sosiaalipsykologiaan pohjaten haavoittuvuutta ilmentäviä tilanteita narsistisia persoonallisuuspiirteitä omaavien henkilöiden vuorovaikutuksessa. Uppsalan yliopiston professori Anne Berman puolestaan tarjosi yleiskatsauksen motivoivasta haastattelusta, jonka tavoitteena on herätellä ja vahvistaa haastateltavan sisäistä motivaatiota esimerkiksi muutostilanteissa.
Pääpuhujien sekä lukuisten sosiaalipsykologista tutkimusta esittelevien työryhmäesitysten lisäksi konferenssissa järjestettiin paneelikeskustelu, jossa käsiteltiin sosiaalipsykologian opetuksen ajankohtaisia kysymyksiä 2020-luvulla. Sosiaalipsykologian päivät tuovat vuosittain yhteen sosiaalipsykologian tutkijoita, opetushenkilökuntaa ja alan opiskelijoita Suomessa. Seuraavat Sosiaalipsykologian päivät järjestetään ensi keväänä Helsingissä. Jäämme innolla odottamaan 2024 vuoden konferenssia ja projektimme uusia tuloksia!