Puheen, kielen ja kommunikaation vaikeudet lisäävät nuorten syrjäytymisriskiä heikentämällä heidän mahdollisuuksiaan kouluttautumiseen, työmarkkinoille siirtymiseen sekä yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Rikostuomio on yksi tärkeistä syrjäytymisen indikaattoreista, ja se kasvattaa syrjäytymisriskin kolminkertaiseksi.
Jopa 60 %:lla nuorista rikoksentekijöistä on kehityksellinen kielihäiriö, joka ilmenee puheen tuoton ja ymmärtämisen, kerronnan ja keskustelun sekä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksina. Se vaikeuttaa osallistumista kaikkiin rikosseuraamusprosessin vaiheisiin, joissa keskeisenä toimintamuotona on vuorovaikutus ja keskustelu, kuten päihdekuntoutus ja uusintarikollisuutta vähentävät toimintaohjelmat.
Kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että puheterapialla voidaan kuntouttaa rikostaustaisten nuorten kielellisiä taitoja. Suomessa ei ole saatavilla puheterapiaa missään rikosseuraamusprosessin vaiheessa, eikä vankiloissa ole käytössä yhdessä sovittuja menetelmiä vuorovaikutushaasteiden havaitsemiseksi ja kuntoutuksen järjestämiseksi sitä tarvitseville.
Aiheen logopedinen tutkimus on Suomessa aluillaan.
Hankkeessa
Paremmat kommunikaatiotaidot lisäävät nuorten sosiaalista yhdenvertaisuutta, etenemistä kohti koulutusta ja/tai työelämää sekä auttavat torjumaan eriarvoisuutta, syrjäytymistä ja uusintarikollisuutta.
Lisäämällä henkilöstön osaamista voidaan nuorten rikosura saada katkaistua tukemalla nuorten kommunikaatiotaitoja eri vaiheissa rikosseuraamusprosessia. Työn tuloksellisuuden kautta myös henkilöstön työssäjaksaminen ja sitoutuminen nuorten kanssa työskentelyyn paranee.