Avoin haku kysymyksille/lyhyille kyselyille/kokeille

Lähetä ehdotuksesi kysymyksistä, kyselyistä tai kokeista 6.9.2024 mennessä.

Helsingin yliopiston kansalaisbarometri (www.kansalaisbarometri.fi) on internetpaneeli, jossa seurataan säännöllisesti samojen ihmisten vastauksia ajankohtaisiin tutkimuksissa käytettäviin kysymyksiin pitkällä aikavälillä. 

Kansalaisbarometri käynnistyi vuonna 2023 ja sitä käytetään yhteiskunnallisiin teemoihin liittyvien kyselytutkimusten ja kyselypohjaisten kokeellisten tutkimusten tekemiseen.

Kansalaisbarometria ylläpitää Humanistis-yhteiskuntatieteellinen instituutti (HSSH), ja sen vastaava on yleisen valtio-opin professori Åsa von Schoultz. 

Paneeli koostuu kahdesta osasta: (1) väestötietojärjestelmästä satunnaisesti poimitusta vastaajajoukosta, johon kuuluu noin 2800 iältään 18–80-vuotiasta Suomen kansalaista sekä (2) tutkimuspaneeliin itse ilmoittautuneista, joita on noin 5000 henkilöä.

Paneeli avataan Helsingin yliopistossa työskenteleville tutkijoille syksyllä 2024 

Helsingin yliopiston tutkijat voivat nyt käyttää Kansalaisbarometria oman tutkimusaineistonsa keräämiseen. Jos sinä tai tutkimusryhmäsi olette kiinnostuneita esittämään yksittäisiä kysymyksiä, tekemään lyhyitä kyselyitä, kokeellisia tutkimuksia tai pitkittäistutkimuksia samoilla vastaajilla, voit nyt lähettää ehdotuksesi. Tiedonkeruu on suunniteltu toteutettavaksi syksyllä ja talvella 2024/2025.

Kansalaisbarometri on voittoa tavoittelematon tutkimusinfrastruktuuri Helsingin yliopiston tutkijoille. Kartoitamme nyt kiinnostusta sen käyttöön ja suunnittelemme toimintaamme jatkossa. Toistaiseksi Kansalaisbarometrin käyttö on maksutonta, mutta tämä voi muuttua tulevaisuudessa.

Hakemus 

Lähetä ehdotuksesi kysymyksistä, kyselyistä tai kokeista Kansalaisbarometrin sähköpostiosoitteeseen kansalaisbarometri@helsinki.fi sekä Åsa von Schoultzille (asa.vonschoultz@helsinki.fi) viimeistään 6.9.2024

Hakemuksen voi kirjoittaa ruotsiksi, suomeksi tai englanniksi ja sen tulee sisältää seuraavat tiedot: 

  • Vastuullisen tutkijan nimi (ml. yhteystiedot) ja tiedot tutkimukseen osallistuvasta mahdollisesta tutkimusryhmästä 
  • Tutkimuksen tausta ja tarkoitus (enintään 1 sivu) 
  • Luettelo kaikista kysymyksistä ja niiden esittämisjärjestys 
  • Tiedot siitä, ovatko kysymykset/mittarit tutkimuskäytössä vakiintuneita vai uusia 
  • Yksityiskohtainen kuvaus mahdollisista kokeellisista järjestelyistä tai muista erityistarpeista 
  • Tieto siitä, kuinka monta vastaajaa tarvitaan ja kumpaa paneeleista (satunnaisotantaan pohjautuvaa vai itseilmoittautuneista koostuvaa) voidaan käyttää    
  • Lausuntopyyntö tutkimuseettiselle toimikunnalle, jo saatu puoltava lausunto, tai perustelu sille, miksi lausuntoa ei tarvita

 

Miten hakemusprosessi etenee? 

Hakemukset arvioi Kansalaisbarometria hallinnoiva tutkimusryhmä ja lopulliset päätökset tekee Kansalaisbarometrin johtoryhmä. Päätökset hyväksytyistä hakemuksista perustuvat hakemusten määrään, soveltuvuuteen ja laatuun. Pidätämme oikeuden hylätä kysymykset, jotka eivät sovellu Kansalaisbarometriin tai joiden tutkimuksellinen laatu ei ole riittävä. 

Tarvittaessa keskustelemme kysymysten muotoilusta ja käännöksistä yhdessä hakemuksen jättäneen tutkimusryhmän kanssa. Huomaathan, että kaikki tutkimukset toteutetaan sekä ruotsiksi että suomeksi. Käännösvastuu on hakemuksen jättäneellä henkilöllä.

Hyväksyttyjen kysymysten/kyselyjen/kokeiden osalta kansalaisbarometri-tutkimusryhmä suorittaa tiedonkeruun. Tutkimukset toteutetaan Qualtrics-ohjelmistolla. Jos kyseessä on monimutkainen kokeellinen järjestely ja tutkimusryhmällä on asiaankuuluva pätevyys, tutkimusryhmä voi osallistua kysymysten koodausprosessiin.

Kyselyidemme vastausprosentti on yleensä 40–70 %, mikä tarkoittaa, että satunnaisotantaan pohjautuvasta paneelista voi odottaa noin 1000–1400 vastausta ja itse ilmoittautuneiden paneelista noin 2 000–3 000 vastausta. Aineistoon lisätään painomuuttuja, jonka tavoitteena on parantaa tulosten yleistettävyyttä suhteessa aikuiseen suomalaiseen väestöön. 

Tutkimuspaneeliin on kerätty tavallisia taustamuuttujia (ikä, sukupuoli, maakunta, puoluekanta, poliittinen kiinnostus, poliittinen ideologia jne.). Nämä voidaan liittää syksyllä 2024 kerättävään aineistoon, eikä niitä tarvitse kysyä uudelleen. Ota yhteyttä, jos kaipaat lisätietoja jo esitetyistä kysymyksistä. 

Kun aineistonkeruu on päättynyt, tutkimusryhmä saa itselleen sekä aineiston että sen koodikirjan, joka sisältää ennalta sovitut muuttujat ja olennaiset taustamuuttujat.