Data on tällä hetkellä pirstaloitunutta, eikä eri rajapintoja aina tunnisteta tai osata hyödyntää. Tarvitaan helppokäyttöinen, monitasoinen ratkaisu, joka kokoaa hajallaan olevan tiedon yhteen ja palvelee useita käyttäjäryhmiä: tutkijoita, ministeriöitä, yrityksiä, viljelijöitä ja sovelluskehittäjiä.
HIKETin tavoitteena on rakentaa juuri tällainen kokonaisuus tukemaan tutkimusta, ilmastopolitiikan valmistelua, yritysten ilmastotyötä ja raportointia.
Helmikuussa järjestämämme sidosryhmätyöpaja kokosi yhteen tutkijoita, ministeriöiden edustajia, yrityksiä, maatalous- ja metsäalan toimijoita sekä data- ja mallinnusasiantuntijoita.
Työpajan tavoitteena oli kirkastaa:
- Millainen rajapinta aidosti palvelisi eri käyttäjäryhmiä?
- Mitä nykyisistä järjestelmistä puuttuu?
- Mitä pitäisi priorisoida seuraavaksi?
Lämmin kiitos kaikille osallistujille erinomaisista keskusteluista ja konkreettisista näkemyksistä! Alla vielä nostoja työpajan keskusteluissa nousseista näkökulmista. Työ jatkuu, ja kevään aikana konseptoidaan rajapintavaihtoehtoja eteenpäin.
- Datan verifiointi ja laatu on ykkösprioriteetti
Käyttäjät tarvitsevat selkeää tietoa datan laadusta: mistä tieto syntyy ja kuinka luotettava se on. Epävarmuudet ja oletukset tulee kuvata rajapinnassa. Metadata, eli tieto käytetyistä menetelmistä ja aineistoista, on keskeinen osa luotettavuutta.
- Saavutettavuus ja käytettävyys
Rajapinnan on oltava käyttäjäystävällinen ja monitasoinen: sen tulee palvella sekä syvällistä analyysiä tekeviä asiantuntijoita että kiireistä päätöksentekijää. Dataa tulisi voida hyödyntää API-rajapinnan kautta, mutta myös ladata ja tarkastella helposti visuaalisessa käyttöliittymässä.
- Skenaariotyökalut päätöksenteon tueksi
Tarve skenaariotyökaluille nousi vahvasti esiin. Rajapinnan tulisi mahdollistaa esimerkiksi metsänkäsittelyn ja maataloustoimien vaikutusten tarkastelu, turvemaiden vesienhallinnan muutosten arviointi sekä ilmastoskenaarioiden vertailu. Skenaarioita tarvitaan metsikkö- ja peltolohkotasolla, alueellisesti sekä valtakunnan tasolla. Lisäksi korostui tarve vertailla eri malleja, liittää tarkasteluun taloudellisia näkökulmia sekä huomioida maankäytön kytkennät esimerkiksi energiasektoriin ja biodiversiteettiin.
- Maaperä on suurin epävarmuustekijä
Erityisesti turvemaiden mallinnus ja maaperän hiilivaraston kehitys nousivat keskustelun keskiöön. Maaperän prosessit ovat kriittisiä hiilitaseelle, mutta niihin liittyy edelleen merkittäviä epävarmuuksia. Tähän kaivataan parempaa dataa, mallikehitystä ja yhteistä tulkintaa.
- Datan avoimuus, omistajuus ja tietoturva
Tarvitaan selkeä malli sille mikä data on avointa, mikä luvitettua, miten yritykset ja maanomistajat voivat tuoda omaa dataansa mukaan, miten tietoturva ja oikeudenmukainen käyttö varmistetaan.