HIKET työpaketit

Hanke koostuu kuudesta asiakokonaisuudesta (työpaketista), jotka yhdessä kattavat kaikki hankkeen toimenpiteet ja koordinaation.

Työpaketti 1: Kokonaan uudet mittaukset
  • Luodaan ekosysteemityyppien, alueellisen kattavuuden ja mallikalibroinnin kannalta optimaalinen havainnointiverkkokokonaisuus
  • Mittausverkoston täydentäminen luo pidemmän aikavälin perustaa kansallisen maankäyttösektorin hiilinielun epävarmuuden rajaamiselle;

Työpaketin vetäjä: Ilmatieteen laitos, Annalea Lohila,

 

Työpaketissa kartoitetaan nykyisen hiilivuomittausverkoston edustavuus sekä keskeisimmät täydennystarpeet. Kartoituksen pohjalta verkostoa täydennetään ns. pyörrekovarianssimenetelmään pohjautuvilla asemilla. Asemilla mitataan hiilidioksidin, ja tarvittaessa myös metaanin ja ilokaasun, vaihtoa ekosysteemin ja ilmakehän välillä. Uusia mittausasemia perustetaan 5–6. Tavoitteena on luoda eri ekosysteemien, alueellisen kattavuuden ja mallikalibroinnin kannalta optimaalinen, kasvihuonekaasutaseiden arviointia yleisimmissä maankäyttöluokissa tukeva havainnointiverkko. Mittausverkoston täydentäminen luo myös pidemmän aikavälin perustaa maankäyttösektorin kansallisen hiilitaseen epävarmuuden rajaamiselle.

Työpaketti 2: Kasvihuonekaasutaseiden arvioinnin ja mallinnuksen kehitys
  • Uudistetaan turvemaiden maaperämallinnus
  • Kehitetään kivennäismaiden maaperähiilen mallinnusta
  • Kytketään mallien kalibrointi ja parametrisointi osaksi jatkuvatoimista mittausjärjestelmää
  • Mallinnetaan ekosysteemien hiilitase usealla mallilla mm. PREBAS, MELA[2.0];  huomioidaan myös maaperän typpirajoite

Työpaketin vetäjä: Luonnonvarakeskus, Samuli Launiainen,

 

Työpaketti 3: Datan ja epävarmuuden uudelleenanalysointi
  • Koostetaan ja uudelleenanalysoidaan olemassa oleva data - satelliittihavainnot (IL), korkeat mittaustornit ja EC-aineistot (HY+IL+ICOS), sekä inventoinnit (Luke)
  • Selvitetään biomassakertoimien muutoksen syyt ja tehdään lahopuun hiilivaraston tarkempi analyysi
  • Vertaillaan eri menetelmillä tuotettuja hiilitasearvioita
  • Luodaan prosessit epävarmuusanalyyseille

Työpaketin vetäjä: Helsingin yliopisto, Anna Lintunen,

 

Tässä työpaketissa käytämme monipuolisesti olemassa olevaa ja tässä hankkeessa tuotettua mittausdataa ja malleja Suomen maaekosysteemien kasvihuonekaasutaseen arvioimiseksi. Mittausdata pitää sisällään paitsi inventointitietoa, myös mm. satelliittihavaintoja, korkeiden mittaustornien tuottamaa konsentraatiodataa ja pyörrekovarianssimenetelmällä tuotettua kaasunvaihtodataa. Myös käytössä olevia malleja on monenlaisia: Toiset mallit perustuvat kasvillisuuden, maaperän ja ilmakehän prosessien, kaasujen kulkeutumisen ja data-assimilaation kuvaukseen ja toiset empiiriseen tilastoanalyysiin.

Työpaketissa tarkennetaan myös valtakunnan metsien inventointiin (VMI) perustuvaa laskentaa, jota käytetään osana KHK-inventaariota. Selvitämme syitä VMI aineiston latvusbiomassakertoimien muutokselle arvioimalla latvuksen biomassan ja tilavuuden suhteen vaihtelua eri menetelmillä valitulla testialueella. Lisäksi arvioimme lahopuun hiilivaraston muutosta perustuen VMI:n pysyvien koealojen mittauksiin ja vertaamme sitä käytössä olevaan, mallinnuspohjaiseen estimaattiin.

Tärkeimpänä tavoitteena tässä työpaketissa on luoda kokonaiskuva KHK-taseesta ja sen epävarmuuksista. Vertailemme eri menetelmillä tuotettuja KHK-tasearvioita ja määritämme taseiden vaihteluvälin. On huomioitava, että erilaiset mittausdatat ja mallit toimivat osittain eri skaaloissa eli myös menetelmävertailun on tapahduttava useissa skaaloissa. Pyrimme myös tunnistamaan ne tekijät, jotka vaikuttavat kunkin menetelmän epävarmuusarvioihin.

Työpaketissa on tarkoitus selvittää mahdollisuutta luoda prosessi laajemmalle KHK-taseen epävarmuusanalyysille. Saatuja tuloksia verrataan myös KHK-inventaarioon arvioiden inventaarion parannustarpeita ja mahdollisuuksia.

Työpaketti 4: Strateginen osallistaminen, ulkoiset rajapinnat ja prosessien kehitys
  • Luodaan prosessi eri organisaatioiden välisen yhteistyön tehostamiseksi
  • Luodaan ulkoinen rajapinta, joka mahdollistaa uudentyyppiset hiilitaseiden analyysit ja avaa hiilitasedatan nykyistä paremmin käytettäväksi tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja laajemmille sidosryhmille

Työpaketin vetäjä: Luonnonvarakeskus, Raisa Mäkipää,

 

Työpaketti 5: Kansallisen tutkimusinfrastuktuurin kehitys
  • Kehitetään kansallista tutkimusinfrastuktuuria, mikä tukee kaikkia hankkeen osa-alueita
  • Parannetaan mittausdatan tarkkuutta, jatkuvuutta ja yhteismitallisuutta
  • Tämä kehitystyö kytketään Ilmatieteen laitoksen jatkamaan Field Observatory -järjestelmän ja Sodankylän satelliittiprosessointialustan kehittämiseen
  • Avataan Eddy UH ja Luken ICOS-tyyppinen pyörrekovarianssiputki EC-datan prosessointiin muiden toimijoiden käyttöön

Työpaketin vetäjä: Helsingin yliopisto, Tuukka Petäjä,

 

Tässä työpaketissa keskitytään kasvihuonekaasumittausten ja niihin liittyvien datatuotteiden harmonisointiin sekä kansallisen tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen. Tavoitteena on varmistaa, että eri toimijoiden (HY, FMI, LUKE) tuottamat eddy-kovarianssiaineistot (EC) ovat vertailukelpoisia ja tukevat toisiaan sekä mittaus- että mallinnustasolla. 

Työssä selvitetään eri organisaatioiden EC-aineistojen datankäsittelymenetelmien ja dataputkien yhdenmukaistaminen. Työ aloitetaan neljän mittauspaikan – Ruukin, Ränskälänkorven, Hyytiälän ja Sodankylän – mittausaineistoja. Näistä tuotetaan hiilensidonnan arviot eri analyysiketjujen kautta. Aluksi keskitytään hiilidioksidiin (CO₂) ja vesihöyryyn (H₂O) voihin, mutta tavoitteena on laajentaa vertailu kaikkiin merkittäviin kasvihuonekaasuihin. Tärkeänä tavoitteena on arvioida, kuinka hyvin eri menetelmillä ja analyysiputkilla saadut EC-tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. 

Seuraavassa vaiheessa satelliittidatatuotteet kytketään näihin samoihin mittauspisteisiin, ja niitä verrataan sekä mitattuihin että mallinnettuihin aineistoihin. Näin voidaan arvioida satelliitti- ja EC-datan välistä yhtenevyyttä sekä mallinnuksen ja mittausten vastaavuutta. Tulosten esittämistä ja jakamista kehitetään esimerkiksi Field Observatory -alustan kautta, ja analyysissa hyödynnetään myös inversiomallinnuksen tuloksia vertailuaineistoina. 

Työpaketin lopuksi laaditaan kansallisen tutkimusinfrastruktuurin kehittämistä tukeva strategia ja tiekartta. Näiden avulla pyritään vahvistamaan kasvihuonekaasumittausten ja niihin liittyvän datainfrastruktuurin pitkäjänteistä kehitystä Suomessa. 

Työpaketti 6: Hankehallinto

Helsingin yliopisto vastaa hankkeen koordinoinnista, johon sisältyvät johtamisen, hallinnon ja raportoinnin lisäksi viestinnän, dokumentoinnin ja seurannan käytännöt.

Työpaketin vetäjä: Helsingin yliopisto, Tuomo Kalliokoski,