Aloitustilaisuus avattiin HIKET-hankkeen tutkimusjohtaja Tuomo Kalliokosken tervehdyksellä.
Ympäristöministeri Sari Multala piti tilaisuuden avauspuheenvuoron, jossa hän korosti hiilinielujen seurannan merkitystä EU:n LULUCF-asetuksen täytäntöönpanossa, maankäyttösektorin ilmastotoimien kohdentamisessa sekä vaikuttavan ilmastopolitiikan kehittämisessä niin kansallisesti kuin EU-tasollakin.
Hankkeen kokonaiskuvaa esitteli akateemikko Markku Kulmala, HIKET-hankkeen johtaja Helsingin yliopistosta. Hän tarjosi vahvan tieteellisen pohjustuksen hankkeelle ja korosti, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä päästövähennyksiä että hiilinielujen vahvistamista. Nykyinen käsitys Suomen hiilinieluista on kuitenkin yhä puutteellinen. Kulmala kuvasi, kuinka hanke yhdistää tutkimuksen, mittaukset ja mallinnuksen kehittääkseen hiilinielujen seurantaa entistä luotettavammaksi. Hän esitteli myös pidemmän aikavälin tavoitteita, kuten mittausjärjestelmien skaalaamista ja laskentamenetelmien päivittämistä EU-tasolla.
Ilmatieteen laitoksen toimialajohtaja Jari Liski ja tutkimusprofessori Hannakaisa Linqvist kertoivat, miten mittauksia ja mallinnusta kehitetään hiilinieluarvioiden tarkentamiseksi. He havainnollistivat asiaa esimerkeillä hiilinielujen arvioinnista sekä maasta käsin (peltojen hiili-inventaarion luotettavuuden arviointi uusilla mittauksilla ja mallinnuksella) että ilmasta käsin, jossa menetelmää käytetään kasvihuonekaasuinventaarion luotettavuuden arvioinnissa. Lisäksi he esittelivät HIKET-hankkeen työryhmää Ilmatieteen laitoksella.
Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja Anne Tolvanen ja johtava tutkija Samuli Launiainen esittelivät, miten maaperäpäästöjen ja -nielujen tietopohjaa parannetaan osana hanketta. He tarjosivat laajemman kuvan Suomen metsien ja maaperän hiilitaseiden kehityksestä vuoteen 2023 asti sekä avasivat, mihin kasvihuonekaasuinventaarion arviot perustuvat ja millaisia epävarmuuksia niihin liittyy. Lisäksi he kuvasivat, miten HIKET-hankkeen avulla parannetaan aineistojen tarkkuutta ja vahvistetaan osaamista erityisesti suometsien kasvihuonekaasutaseiden osalta.
Tilaisuuden päätteeksi käytiin paneelikeskustelu “Hiilinielujen seurannan kehittäminen osana ilmastopolitiikkaa”, jossa kuultiin Hannele Korhosen (Ilmatieteen laitos), Raisa Mäkipään (Luonnonvarakeskus), Heikki Granholmin (Maa- ja metsätalousministeriö), Janne Pellion (Elinkeinoelämän keskusliitto) ja Kaisa Kososen (Greenpeace) näkökulmia. Paneelikeskustelua seurasi aktiivinen yleisökeskustelu.