HIKET-hankkeen seminaarissa asiantuntijat Helsingin yliopistosta, Luonnonvarakeskuksesta ja Ilmatieteen laitokselta pitivät esityksiä muun muassa seuraavista teemoista:
LULUCF-sektorin inventointi
Luke piti kattavat esitykset siitä, miten puuston hiilivaraston muutokset, maaperän päästöt ja maankäytön muutokset lasketaan hyödyntäen mm. VMI-aineistoja ja Yasso07-mallia.
Metsä-, maatalous- ja orgaanisten maiden maaperän hiilivirrat
Luke esitti tuoreinta tutkimusdataa, jonka mukaan erityisesti Etelä-Suomi on menettänyt hiilinieluaan viime vuosina mm. orgaanisten maiden nopeutuneiden hajotusprosessien sekä vähentyneen karikkeen määrän vuoksi, mikä on heikentänyt hiilensidontaa myös mineraalimaissa.
Maataloussektorin päästöt ja niiden yhteys LULUCF-sektoriin
Luke esitteli miten karjatalouden metaani, lannoituksen typpipäästöt ja turvepeltojen maaperän hiilidioksidipäästöt kytkeytyvät tiiviisti LULUCF-sektoriin, sillä päästöt aikaansaava toiminta tapahtuu samalla maa-alalla.
Satelliittidatan uudet mahdollisuudet
Ilmatieteen laitos esitteli miten OCO-2- ja Sentinel-satelliitit tarjoavat riippumatonta dataa, joka voi tulevaisuudessa tukea kansallisten inventaarioiden tarkentamista ja inversiomallinnusta myös Suomen ilmastollisesti haastavissa olosuhteissa.
Voiko ilmakehän inversiomallinnuksen kehittämisen avulla tukea pyrkimyksiä vähentää hiilitaseiden epävarmuuksia?
Ilmatieteen laitoksen esityksissä nähtiin, kuinka top-down-mallit paljastavat sekä vuosien välisen vaihtelun että merkittävät epävarmuudet, ja miksi menetelmiä on tärkeää kehittää rinnakkain inventaarioiden kanssa.
HIKET-hanke pyrkii yhdistämään nämä palaset: mittaukset, satelliittidatan, mallinnuksen ja inventaariot, jotta Suomen hiilinielujen seuranta olisi entistä luotettavampaa ja läpinäkyvämpää. Työ hiilitaseiden luotettavan seurannan parissa jatkuu HIKETissä tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Luken kesken. Vuoden 2026 alussa jatkamme keskusteluja erityisesti epävarmuuksien ympärillä.