Tutkinnon suoritettuasi pystyt toimimaan itsenäisesti ja vuorovaikutteisesti monentyyppisissä tehtävissä ja erilaisissa työyhteisöissä.
Maisteriohjelman sosiaalityön linjasta maisteriksi valmistuminen antaa mahdollisuuden toimia laillistettuna sosiaalityöntekijänä.
Opinnot ovat osa uraasi. Helsingin yliopistossa urasuunnittelu kuuluu kaikkiin tutkintoihin. Urapalvelut tukee yhteistyössä koulutusohjelmien kanssa kasvuasi asiantuntijaksi osana opintojasi ja erillisin palveluin.
Urapalvelut on tukenasi aina ensimmäisestä opintovuodestasi lähtien ja vielä vuoden valmistumisen jälkeen.
Urapalvelut
Tutustu urapalvelujen koko tarjontaan Opiskelijan ohjeissa, teemoissa Työ ja ura sekä Harjoittelu.
Minun tarinani kuvaa sitä, kuinka puuhun voi kiivetä takaperin. Valmistuin sosionomiksi vuonna 1996. Vanhempainvapaan jälkeen hain sosiaalityöntekijän tehtävään syksyllä 1997 ja sain paikan – olin ainoa hakija. Pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä ei siis ole uusi ilmiö. Tein eri pituisia sosiaalityöntekijän sijaisuuksia ja pidin kaksi kolmen vuoden mittaista vanhempain- ja hoitovapaata. Kuopuksen täytettyä kolme vuotta palasin työelämään ja sain sosiaaliohjaajan vakituisen viran. Sosiaalityön perus- ja aineopinnot aloitin 2007 työnantajani Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyönä järjestämässä koulutuksessa. Opintojen alussa kuvittelimme jatkumona olevan pätevöityminen, mutta tutkintoon johtavia lisäopintoja ei järjestettykään. Vuonna 2011 kuitenkin hain ja pääsin Helsingin yliopistoon opiskelemaan sosiaalityötä ja valmistuin valtiotieteiden maisteriksi 47-vuotiaana vuonna 2017.
Aloittaessani sosiaalityön opinnot, tavoitteena oli lähinnä pätevöityminen työhön, jota pidin mielenkiintoisena ja riittävän haastavana. Koska olin jo alalla, tiesin, että tämä on työ, jota haluan tehdä ja johon sovin. Valtiotieteiden maisterin koulutus on laaja-alainen ja antaa valmiudet erilaisiin uramahdollisuuksiin ja -poikkeamiin. Olen toiminut esihenkilötehtävissäkin, mutta koen asiakastyön olevan mielenkiintoisin ja kiehtovin asia. Uralla voi siis palata perustyöhön eikä aina ole pakko edetä virtaviivaisesti ylös tai eteenpäin. Ennen valmistumistani ehdin työskennellä muun muassa johtavana sosiaalityöntekijänä aikuissosiaalityössä, lastensuojelun perhehoidon sosiaalityöntekijänä, lähi-esimiehenä etsivässä työssä ja leipäjonon sosiaalityöntekijänä. Tällä hetkellä työskentelen sosiaali- ja potilasasiamiehenä.
Työtehtävien hoidon kannalta parasta sosiaalityön opinnoissa on ollut yhteiskuntakriittisen ja ammattieettisen ajattelun vahvistuminen. Jos aiemmin keskityin enemmän yksilökohtaiseen työhön, nyt koen erittäin merkityksellisenä osana työtäni rakenteellisen vaikuttamisen ja sosiaalisen raportoinnin, joihin sain valmiuksia tieteellisen tiedon tuottamiseen liittyvistä opinnoista. Käytännön kokemustieto, hiljainen tieto ja tieteellinen tieto ovat sulautuessaan syventäneet ammatillista osaamistani. Sosiaalityön opinnoissa elämän- ja työelämänkokemuksista on ollut hyötyä, opittu oli helppo siirtää reaalimaailmaan.
Tuleville sosiaalityönopiskelijoille korostaisin, että sosiaalityö on ennen kaikkea asiakaspalveluammatti, jossa tarvitaan yhteiskuntatieteellisen osaamisen lisäksi hyviä vuorovaikutustaitoja. Lisäksi tarvitaan vahvuutta pitää tinkimättä kiinni ammattieettisistä periaatteista, erityisesti yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Riitta Granfelt kiteyttää olennaisen: ” Sosiaalityö yhteiskunta-poliittisena toimintana ei ole paljonkaan arvoista ellei sen tekijöillä ole rohkeutta asettua niiden ihmisten puolelle, jotka eivät voi puolustaa elämisoikeuttaan suorituksilla, selviytymisellä tai kunniallisella elämäntavalla.
Opiskelu yliopistossa merkitsi minulle vapautta ja oman suunnan löytämistä. Kiinnostus opiskella valtiotieteellisessä tiedekunnassa heräsi valmistuttuani lukion jälkeen ensin sairaanhoitajaksi. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa pääaineeni oli sosiaalipolitiikka, sivuaineina sosiologia ja poliittinen historia.
Opintojen ohessa työskentelin aluksi keikkatöissä terveydenhuollossa ja myöhemmin tutkimusapulaisena eri tutkimusprojekteissa.
Gradu-vaiheessa pääsin tutkimusassistentiksi Kelan sosiaaliturvan tutkimuslaitokselle työterveyshuoltoa koskevaan hankkeeseen. Tein tutkimusaineistosta myös graduni. Myöhemmin toimin assistenttina uusintarikollisuutta koskevassa tutkimushankkeessa tehden vankiloissa haastatteluja. Olin suuntautumassa tutkimusuralle.
Politiikka veti kuitenkin minut mukaansa, kun tulin valituksi valtakunnallisen naisjärjestön pääsihteeriksi. Vastasin myös kansainvälisistä asioista ja pohjoismaisesta yhteistyöstä.
Kielitaito ja yhteiskunnallisten ilmiöiden tuntemista tarvitaan kirjoittaessa puheita ja artikkeleita. Kansainvälisissä keskusteluissa on tärkeää olla laaja tuntemus oman maan historiasta ja maailman tilasta.
Kansanedustajan työssä, opetusministerin sekä sosiaali- ja terveysministerin tehtävissä on koulutustaustastani ja työkokemuksesta ollut hyötyä. Kaikessa työssä oma osaaminen kasvaa perehtymällä asioihin ja verkostoituen.
Kahden tutkinnon yhdistelmä on työelämässä ollut kaikissa työtehtävissäni suunnaton etu. Tutkimusyhteisössä oppimani asiat ja järjestöissä toimiminen ovat myös merkinneet minulle henkilökohtaisesti paljon.
Valtiotieteen maisterin tutkinto sekä valtionhallinnon tuntemus ministerintehtävän kautta olivat hyvä pohja työssäni viranhaltijana Helsingin kaupungin johdossa ja Kuntaliitossa.
Minulle on ollut luontevaa yhteyden pitäminen yliopisto- ja tutkimusmaailmaan, koska tutkimustiedon hyödyntäminen päätöksenteon pohjana on minulle tärkeää.
Kun haet tehtäviä, valmistaudu hakutilanteeseen kunnolla. Mieti mitä sinulta odotetaan. Ole oma itsesi. Muista, että elämä ei kulje aina suunnitelmien mukaan. Pidä erilaisia vaihtoehtoja mielessäsi.
Taianomaisia asioita voi tapahtua, kun ihmiset kohtaavat toisiaan ja ovat läsnä. Tämän on huomannut työssään Helsingin yliopiston alumni Anna Peltola-Vuori. Hän toimii ratkaisukeskeisenä työnohjaajana eli auttaa ihmisiä ja yhteisöjä ratkomaan työhön liittyviä pulmatilanteita, kuten jaksamista.
– Työkuorma ja työssä jaksaminen ovat nykyään sellaisia, jotka nousevat tapaamisissa ihan toistuvasti esiin.
Peltola-Vuori valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta parikymmentä vuotta sitten, pääaineenaan sosiaalityö. Hän teki pitkän uran sosiaalityön alalla eri rooleissa asiakastyöstä, asiantuntijatyöhön ja johtotehtäviin, ennen urahyppyään työnohjaajaksi ja yrittäjäksi 2022. Työhyvinvointiin liittyvät kysymykset olivat alkaneet kiinnostaneet erityisesti esihenkilövuosina.
– Halusin päästä hyödyntämään niitä taitoja.
– Olen aina kantanut huolta Itämeren saaristo- ja merialueista. Tuntuu ristiriitaiselta, että eräs maailman saastuneimmista meristä huuhtoo Suomen rantaviivaa, vaikka juuri Suomessa on paljon alan asiantuntemusta ja kiinnostusta, Amanda Sundell sanoo.
Vaikka monet haluavat tehdä töistä puhtaamman Itämeren puolesta, kynnys ryhtyä sanoista tekoihin on usein korkea, Sundell toteaa. Juuri tästä syystä Sundell päätti perustaa DROPP-nimisen yhteiskunnallisen yrityksen vuonna 2014. DROPP myy kierrätettäviä vesipulloja ja pullotettua lähdevettä. Tarkoituksena ei ole kannustaa ihmisiä ostamaan enemmän vesipulloja, vaan rohkaista heitä valitsemaan parempi vaihtoehto, jos he joka tapauksessa aikovat ostaa vesipullon.
Sundell on ollut aina kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä ja puolustanut palavasti oikeudenmukaisuutta ja ympäristöä. Sen vuoksi hän alkoikin opiskella Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
– Valtiotieteiden opintoni auttoivat minua ajattelemaan laajoja kokonaisuuksia ja kehittämään itseäni eri tasoilla.
Kaskas-viestintätoimiston perustajajäsen Maria Ruuska opiskeli sosiologiaa Helsingin yliopistossa. Ennen viestintätoimiston perustamista hän työskenteli muun muassa toimittajana ja tutkijana.
– Valtsika ei suoraan valmistanut mihinkään seuraavista vaiheistani, mutta juuri se yhteiskunnallinen uteliaisuus ja mielikuvitus, joka opinnoissa kehittyi, on ollut kaikissa töissäni hyödyllistä pääomaa, Ruuska sanoo.
Kaikki Helsingin yliopiston entiset tutkinto-opiskelijat, vaihto-opiskelijat sekä työntekijät ovat alumnejamme. Helsingin yliopiston alumneja on maailmanlaajuisesti lähes 200 000, ja jo yli 30 000 henkilöä on osa alumnitoimintaamme.
Lue lisää Helsingin yliopiston alumneista ja heidän toiminnastaan.