Ura ja työelämä

Kieli- ja kulttuuriosaamista tarvitaan monella eri alalla niin Suomessa kuin ulkomailla. Tavanomaisimpia uravaihtoehtoja kielistä valmistuneille ovat aineenopettajan ja kääntäjän tai tulkin tehtävät, mutta voit sijoittua hyvinkin erilaisiin koulutuksen, viestinnän ja kulttuuri- tai muun alan asiantuntijatehtäviin. Opinnoistasi riippuen voi tuleva työpaikkasi löytyä liike-elämästä, vientiteollisuudesta, ulkoasiainhallinnosta, kansainvälisestä organisaatiosta, matkailualalta tai julkiselta sektorilta. Voit myös suuntautua tutkijanuralle yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa. Tutustu alumnien uratarinoihin ja löydä oma tulevaisuuden alasi! 

Lisää humanistien alumnitarinoita löydä 375 humanistia-sivustolta sekä Töissä.fi-palvelusta. 

Vuonna 2011 tehtiin selvitystyö ranskan, italian ja espanjan kieltä opiskelleiden maistereiden sijoittumisesta työelämää. Selvityksen voi lukea ohesta: Mikä romanistista tuli isona?

Voit valmistua koulujen aineenopettajaksi, jos opintosuuntasi on englanti, espanja, italia, japani, kiina, latina, portugali, ranska, saksa, venäjä vieraana kielenä tai venäjä äidinkielenä. Valinnaisiksi opinnoiksi kannattaa valita perus- ja aineopinnot jostakin toisesta koulussa opetettavasta kielestä tai ainakin jostakin toisesta koulussa opetettavasta aineesta. Opettajaksi valmistutaan kielten maisteriohjelmasta tai English Studies -maisteriohjelmasta, joissa opettajan pakollisiin pedagogisiin opintoihin on erillinen haku.

Aineenopettajan pätevyyteen vaaditaan

  • opetettavan aineen opinnot (ensimmäisestä opetettavasta aineesta perus-, aine- ja syventävät opinnot, lisäksi voit suorittaa toisesta opetettavasta aineesta valinnaisina opintoina perus- ja aineopinnot),
  • opettajan pedagogiset opinnot  (60 op, oikeus pedagogisiin opintoihin haetaan erikseen opintojen aikana),
  • ylempi korkeakoulututkinto (esim. FM eli filosofian maisterin tutkinto).

Suorittamalla koulussa opetettavan aineen perus-, aine- ja syventävät opinnot saat opettajan pätevyyden kyseisessä aineessa sekä peruskouluun että lukioon. Jos suoritat opintoja myös toisessa aineessa, joka antaa opettajan pätevyyden, riittää sekä peruskoulua että lukiota varten kyseisessä aineessa perus- ja aineopintojen suorittaminen.

Matias Hellman kiinnostui serbokroaatin kielestä ollessaan Interraililla vuonna 1990. Maisterin tutkinnolla vahvistettu kielitaito johdatti hänet työskentelemään sotarikostuomioistuimen palvelukseen Balkanille ja kansainvälisen oikeusistuimen puheenjohtajan avustajaksi Haagiin.

Lue lisää Matias Hellman 375 humanistia.

Taru Salminen on Etelä-Korean tunnetuin suomalainen. Ravintoloitsijana, kääntäjänä ja tv-kasvona Salminen osallistuu jatkuvasti korealaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kehittämiseen. Hän pyrkii tuomaan suomalaista ja korealaista kulttuuria lähemmäksi toisiaan ja toivoo tulevaisuudessa pystyvänsä joustavammin työskentelemään kahden maan välillä.

Lue lisää Taru Salminen 375 humanistia.

Antti Summala on pelejä tekevä filologi. Englannin kielen laitoksella hioutuneet kirjoitustaidot veivät ensin pelitoimittajaksi ja sitten pelisuunnittelijaksi. Helsingin yliopistolla syntyi myös kiinnostus järjestötoimintaan ja japanin kieleen.

Lue lisää Antti Summala 375 humanistia.

Sirpa Seppälä on kielialan yrittäjä, joka kääntää, tulkkaa, opettaa ja opastaa. Mieluiten hän istuisi kaiket päivät asioimistulkkina oikeussaleissa, mutta kielialan asiantuntijan on haalittava toimeentulonsa useasta eri suunnasta. Seppälä korostaa kulttuuriosaamisen merkitystä kielitaidon rinnalla. Siihen hänen mielestään humanistia tarvitaan alalla kuin alalla.

Lue lisää Sirpa Seppälä 375 humanistia.

Iris Schwanck syntyi Genevessä kaksikulttuuriseen ja -kieliseen perheeseen. Hän on työskennellyt kansainvälisten asioiden parissa ja rakentanut koulutuksen, yliopistoyhteistyön ja kulttuurin kautta siltoja eri maiden ja kulttuurien välille. Romaanisten kielten laitokselta Schwanck siirtyi yliopiston keskushallinnon kansainvälisten asioiden suunnittelijan tehtävään. CIMOssa hän kehitti korkeakouluyhteistyötä ja toimi apulaisjohtajana. Kulttuurin pariin paluu tapahtui, kun Schwanckista tuli Suomen Ranskan instituutin johtaja. Luonteva jatkumo työuralle oli Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILIn johtajan tehtävä.

Lue lisää Iris Schwanck 375 humanistia.

Ihmetellessään mihin opiskelupaketillaan – englantilainen filologia, valtio-oppi, tiedotusoppi ja kirjallisuustiede – voisi työllistyä, Anita Lehikoinen sai opettajaltaan rohkaisun, että ehkä sellaiseen tehtävään, joita Suomessa on vain yksi. Näin kävikin. Lehikoinen on opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö. Hän on työskennellyt korkeakoulu- ja tiedepolitiikan parissa vuodesta 1989 lähtien.

Lue lisää Anita Lehikoinen 375 humanistia.

Paletti Oy:n toimitusjohtaja Ville Laakso on näkevinään loogisen jatkumon polussa 90-luvun kielitieteen opiskelijasta yrittäjäksi: ”Kielen oppimisen haaste pelkässä käsillä olevassa tilanteessa, ilman kielioppia, opettajia tai kirjallisia tekstejä, on riskinottoa ja epävarmuuden hallintaa. Yrittäjänä toimiminen on hyvin samankaltaista riskien ja epävarmuuden kanssa elämistä.” Laakso ihmetteleekin, ettei yliopisto enemmän hyödynnä humanistien piileviä valmiuksia yrittäjyyteen.

Lue lisää Ville Laakso 375 humanistia.

Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies, professori Antti Arjava on klassillinen filologi, joka on tutkinut antiikin naisen asemaa sekä julkaissut Jordanian Petrasta löydettyjä hiiltyneitä papyruksia. Kesken jääneet opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa antavat pätevyyden vastata Kulttuurirahaston miljardiomaisuudesta. Latinan ja muinaiskreikan lisäksi Arjava tutkii vapaa-aikanaan lintuja.

Lue lisää Antti Arjava 375 humanistia.

Emeritusprofessori Kimmo Koskenniemi aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa 1960-luvun lopulla matematiikan parissa. Tietojenkäsittelyyn ja ohjelmointiin viehättynyt Koskenniemi siirtyi yliopiston laskentakeskukselta 1980-luvulla humanistien pariin tavoitteenaan yleisen kielitieteen ja tietojenkäsittelyopin yhdistäminen. Sanamuotojen tunnistamiseen käytettävän ns. morfologisen kaksitasomallin kehittänyt Koskenniemi toimi yli kahden vuosikymmenen ajan tietokonelingvistiikan ja kieliteknologian professorina.

Lue lisää Kimmo Koskenniemi 375 humanistia.

Kati Suurmunne on teollinen humanisti – takana on 30 vuotta suomalaisten suuryritysten viestinnässä. Uran varrella tutuksi ovat tulleet konepajat, rakentaminen ja energiateollisuus; yrityskaupat, pörssiviestintä ja brändit. Tällä hetkellä hän toimii Fortumin talousviestinnän johtajana. Englantilainen filologia antoi hänelle tähänkin hyvän perustan.

Lue lisää Kati Suurmunne 375 humanistia.

Karita Laisi on aktiivinen humanisti, yhdistysihminen, maailmanparantaja ja virkamies. Hän uskoo aktiiviseen kansalaisuuteen, joka muuttaa maailmaa lähellä ja kaukana. Kehitysyhteistyössä mukana oleva tarvitsee kokemusta kehityksen tekemisestä ruohonjuuritasolta. Tällä hetkellä Laisi on ulkoministeriön palveluksessa Palestiinalaisalueella ja monet kotimaan harrastukset, kuten sirkus ja teatteri, ovat tauolla.

Lue lisää Karita Laisi 375 humanistia.