Tutkimusinfrastruktuurit

Luomus on Suomen suurin biodiversiteettialan tutkimusinfrastruktuurien kokonaisuus. Näiltä sivuilta saat lisää tietoa Luomuksen ylläpitämistä infrastruktuureista.
Ajoituslaboratorio

Ajoituslaboratorio tuottaa analyysipalveluita luonnontieteellisiin menetelmiin pohjautuen. Radiohiili-, stabiili-isotooppi- ja luminesenssimenetelmät tarjoavat mahdollisuuden tutkia luonnon ja ihmisen toiminnan sormenjälkiä viime jääkaudesta teolliseen aikaan.

Genominäytekokoelma

Luomuksen genominäytekokoelmaan (perustettu 2018) kuuluu syväpakastimiin säilöttyjä DNA-eristyksiä ja eläinten kudosnäytteitä tulevia eristyksiä varten. DNA-eristyksiä on tallennettu Luomuksen tutkimushankkeista jääneistä, laatukriteerit täyttävistä näytteistä. Kudosnäytteet otetaan genominäytekokoelmaan museolle lahjoitetuista Suomesta kuolleina löydetyistä eläimistä tai tutkimusnäytteistä.

Genominäytekokoelmien tavoitteena on säilyttää korkealaatuisia kudos- ja DNA-näytteitä koko eliökunnasta tulevia tutkimustarpeita ja nopeasti kehittyviä uudenlaisia menetelmiä varten. Ne palvelevat suojelun tietotarpeita ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon edetessä maailmanlaajuisesti.

Gunilla Ståhls-Mäkelä
Veronika Laine

Geokemialliset ja isotooppigeologiset laitteet

Luomus tekee geokemiallisten ja isotooppigeologisten määritysten osalta tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksen ja Geologian tutykimuskeskuksen kanssa.

Yhteistyö tarjoaa geologiseen tutkimukseen monipuolisen mittauslaitteiston:

  • Röntgendiffraktometri (XRD, Geotieteiden ja maantieteen osasto): mineraalien tunnistaminen ja rakennemääritykset
  • Elekronimikroproobi (EMPA, Geotieteiden ja maantieteen osasto): alkuaineanalyysit
  • Termien ionisaatio massaspektrometri (TIMS, Geotieteiden ja maantieteen osasto): isotooppimääritykset
  • Laser-ablaatio icp-massaspektrometri (LA-ICPMS, Geotieteiden ja maantieteen osasto): hivenalkuaineanalyysit
  • Korkean resoluution icp-massaspektrometeri (HR-ICPMS, Geologian tutkimuskeskus): hivenalkuaineanalyysit
Kansalliskokoelmat

Luomus vastaa Suomen luonnontieteellisten kansalliskokoelmien säilyttämisestä, kartuttamisesta ja näytteillepanosta, sekä näihin liittyvästä tutkimuksesta ja opetuksesta. 

Kasvitieteellisten puutarhojen elävät kokoelmat

Luomuksen elävissä kasvikokoelmissa Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa on yhteensä 7050 eri alkuperää olevaa kasvia 4230 taksonista (lajista, rodusta tai viljelylajikkeesta) puita, pensaita ja monivuotisia perennoja sekä kaksi- ja joitakin yksivuotisia kasveja. 

Luomus DNA-laboratorio

Luomuksen DNA-laboratorio on varusteltu geneettiseen tutkimukseen sopivilla huippuluokan instrumenteilla. Laboratoriossa on työskentelytilaa sekä DNA-eristyksiä, että pre- ja post-PCR töitä varten. Lisäksi on erillinen puhdastila, joka on varattu erityisesti historiallisten materiaalien käsittelylle.

Käytössämme on edistyneitä genetiikan menetelmiä, joiden avulla tutkimme taksonomiaa, ja ratkaisemme evoluution, fylogenian, systematiikan, biogeografian, populaatiogenetiikan ja luonnonsuojelun keskeisiä kysymyksiä.

Kyung Min Lee

Luonnonvaraisten kasvien siemenpankki

Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa toimiva siemenpankki toimii Suomen uhanalaisten kasvien varmuusvarastona. Kun siemenet kuivataan alhaiseen kosteuspitoisuuteen ja pakastetaan, ne voivat säilyä elinkykyisinä kymmeniä, jopa satoja vuosia. Tällä hetkellä säilössä on 146 uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia, alalajia tai muunnosta. Tämä edustaa lähes puolta kaikista Suomen uhanalaisista tai silmälläpidettävistä kasvilajeista. Varmuusvarastoinnin lisäksi siemenpankin kokoelmia hyödynnetään aktiivisesti tutkimukseen ja luonnonsuojeluun.

Mari Miranto

Mikro-CT-skanneri

Nikon XT H 225 -mikro-CT-skannerilla voidaan kuvantaa näytteiden pinta- ja sisärakenteita niitä vaurioittamatta. Skannauksesta syntyviä leikekuvia ja 3D-malleja voidaan käyttää monipuolisesti näytteen visualisointiin ja tutkimiseen. Skannerilla voidaan kuvantaa läpimitaltaan 1–­­­­280 mm näytteitä, jotka painavat alle 15 kg.

Max Söderholm
Anne Koivunen

 

Videolla pyörivä ahopirkko (Psyllobora vigintiduopunctata) on pieni, 3–4 mm pituinen kovakuoriainen, jonka voi löytää vaikka oman pihan tai lähiniityn kasveista. Sekä sen toukat, että aikuiset yksilöt osallistuvat kasvien siivoustalkoisiin syömällä lehtien pinnoilta härmän sienirihmastoja.

Suomen Lajitietokeskus

Suomen Lajitietokeskus on Luomuksen digitalisaation lippulaivahanke, joka kerää ja yhdistää suomalaisen lajitiedon yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi. Lajitietokeskus on toiminut vuodesta 2015 ja kaikille avoin Laji.fi-portaali avattiin joulukuussa 2016.

Lajitietokeskuksen portaalissa voit hakea tietoa suomalaisista lajeista, selata ja ladata havaintoja sekä pitää kirjaa omista luontohavainnoistasi. Luomus koordinoi Lajitietokeskusta, joka on rakennettu yhteistyössä muiden yliopistojen, tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa.

Taitan tutkimusasema Kenia

Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema sijaitsee Kenian Taitavuorilla. Metsäiset vuoret ja niitä ympäröivät kuivat tasangot tarjoavat erinomaiset puitteet monitieteiselle ympäristötutkimukselle. Asemalla tutkitaan esimerkiksi vuoristometsien merkitystä alueen vesitaloudessa sekä maankäytön muutosten vaikutuksia seudun ilmastoon ja ainutlaatuiseen eliölajistoon. Vuonna 2011 perustettu tutkimusasema tarjoaa mainion tukikohdan Helsingin yliopiston kenttäkursseille ja tukee myös muiden yliopistojen opetus- ja tutkimustoimintaa.