Kielentutkimuksen alueita ovat esim. vuorovaikutuksen tai kieliopin tutkimus, kielen muutos ja vaihtelu sekä kielihistoria. Tutkimme myös kielen merkitystä yhteiskunnassa, esim. kaksi- ja monikielisyyttä, vähemmistökieliä ja kielikontakteja. Tutkimuksen kohteita ovat myös kaikenikäiset tekstit, viranomaiskieli, kääntäminen, kielitaito ja sen arviointi sekä uudet oppimis- ja opetusympäristöt. Teemme yhteistyötä myös muiden tieteenalojen tutkijoiden kanssa, muun muassa sosiologien, ekonomien, juristien, historiantutkijoiden, arkeologien ja tietojenkäsittelytieteiden tutkijoiden kanssa.
Kotimaisen kirjallisuuden tutkimus Helsingin yliopistossa keskittyy kirjallisten teosten analyysiin ja ymmärtämiseen historiallisissa ja tekstienvälisissä suhteissa. Tutkimuksen painopisteitä ovat modernismin tutkimus, lajiteoria ja -tutkimus ja erityisesti runouden tutkimus. Uusia avauksia ovat kognitiivisen poetiikan tutkimus, johon kuuluvat tekstin kehysten ja kuviteltujen maailmojen analyysi sekä kirjallisuuden tunnevaikutusten tutkimus, sekä draaman tutkimus, joka on valottanut 1800-luvun suomalaisen draaman kehitystä. Tieteidenvälisyys korostuu eri yhteistyöprojekteissa, esimerkkeinä taiteen ja kielentutkimuksen lisäksi mm. sukupuolentutkimus ja kaupunkitutkimus. Pohjoismaisen kirjallisuuden painopisteitä ovat muun muassa pohjoismaisen naiskirjallisuuden historia, autofiktio ja tunnustuskirjallisuus, kirjallisuuden ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen tutkimus, suomenruotsalainen kirjallisuus, modernismi ja postmodernismi, lyriikka ja esseistiikka, rock-tekstit ja digitaalinen humanismi sekä kirjallisuuden tilallisuus.
Teemme tutkimusta yhdessä muiden instituutioiden, korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa ̶ emme vain Helsingissä ja Suomessa vaan kaikkialla maailmassa. Varsinkin pohjoismaisella yhteistyöllä on kandiohjelmassamme kuitenkin erityinen asema.