Miksi halusit opiskella ruotsia toisena kotimaisena kielenä pohjoismaisten kielten kandiohjelmassa?
Niitty: Kielten opiskelu on aina ollut minulle mielekästä ja opiskelin englannin ja ruotsin lisäksi venäjää ja espanjaa peruskoulussa ja lukiossa. Ruotsi oli aina yksi lempiaineistani ja kun opinto-ohjaaja sitten kertoi mahdollisuudesta opiskella pohjoismaisia kieliä, kiinnostuin heti ja päätin hakea. Kielten lisäksi myös vuorovaikutus, kommunikaatio ja kulttuuri ovat kiinnostaneet minua pitkään, ja tällä alalla ne kaikki ovat läsnä.
Kenelle ohjelma sopii?
Niitty: Tämä ohjelma sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ruotsin kielestä, kulttuurista ja kirjallisuudesta sekä muista pohjoismaisista kielistä ja maista, kuten Tanskasta, Norjasta ja Islannista. Myös kielitiede ja kirjallisuustiede kuuluvat ohjelmaan. Jos ura esimerkiksi kääntäjänä, opettajana, kielitieteilijänä tai viestinnän parissa kiinnostaa, tämä on sopiva ohjelma. Lisäksi täällä oppii puhumaan, kirjoittamaan ja lukemaan ruotsia erinomaisesti ja on mahdollista opiskella myös muita pohjoismaisia kieliä.
Onko ruotsin kielen taidon tasolla väliä opintojen alussa?
Niitty: Kun aloitin opinnot, huomasin tasoeroja. Osa muista opiskelijoista oli lukeneet A-ruotsia lukiossa ja itse olin käynyt B-ruotsin. Kaikki ovat kuitenkin pysyneet opinoissa mukana, vaikka osa meistä oli lukenut pidempää ruotsia ja osa lyhyempää. Ensimmäisen vuoden kurssit sisälsivät paljon suullisia harjoituksia ja akateemisen kirjoittamisen harjoittelua ruotsiksi, ja ne kehittivät minun kielitaitoani todella paljon. Itse huomasin kandiohjelman lopussa todella suuren eron niin omassa puhutussa kuin kirjoitetussa ruotsissa.
Voitko antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä kursseilla käsitellään?
Niitty: Kurssit käsittelevät kieltä, kulttuuria ja kirjallisuutta pohjoismaisesta ja ruotsinkielisestä näkökulmasta. Kaikki kurssit käydään ruotsiksi, ja suurin osa kurssikirjallisuudesta on ruotsiksi. Esimerkiksi "Introduktion till språkvetenskap" tutustuttaa yleiseen kielitieteeseen ja sen teorioihin. Fonetiikkaa ja fonologiaa käsittelevä kurssi "Svensk fonetik och språkanalys" analysoi puhuttua kieltä. Lisäksi on kursseja, joissa käsitellään ruotsalaista yhteiskuntaa, kirjallisuutta ja kulttuuria sekä suomenruotsalaista kulttuuria.
Onko sinulla lempikurssia?
Niitty: Yksi lempikursseistani oli sosiolingvistiikan kurssi, jossa käsiteltiin murteita ja kielialueita. Siinä käytiin myös läpi ruotsin kielen asemaa yhteiskunnassa sekä kielipolitiikkaa, aiheita, jotka kiinnostivat minua tosi paljon varsinkin opintojen alussa.
Millaista on opiskelu käytännössä?
Niitty: Opiskelu sisältää paljon ryhmätöitä ja silloin pääse käyttämään ruotsin kieltä, mikä on todella tärkeää kielitaidon kannalta. Sitten on tietysti itsenäistä työtä, kuten analyysitehtäviä ja kirjoitustehtäviä. Tentit ovat usein kotitenttejä, joita on yleensä viikko aikaa tehdä. Kursseilla on paljon keskustelua opiskelijoiden kesken, ja ryhmätyöt ovat yleisiä. Opiskelutiloja on runsaasti, ja esimerkiksi Kaisa-kirjasto tarjoaa hyvät puitteet sekä itsenäiseen että ryhmätyöskentelyyn.
Opintojen alussa on joitakin massaluentoja, mutta suurin osa kursseista on kooltaan pieniä. Tämän ansiosta luennoilla on paljon keskustelua, eikä pelkästään opettajan tai professorin luennointia.
Miten yliopisto-opinnot eroavat lukio-opinnoista?
Niitty: Suurin ero on siinä, miten paljon ruotsin kieltä käytetään. Lukiossa kieltä käytettiin aika vähän ja oppitunteja on rajoitettu määrä, mutta täällä olen oikeasti päässyt käyttämään ruotsin kieltä paljon. Samalla kun opiskelee itse kieltä, opiskelee kyseisellä kielellä.
Mitä haluaisit tehdä valmistumisen jälkeen?
Niitty: Haluaisin työskennellä ruotsinopettajana. Olen tehnyt opettajan pedagogiset opinnot ja opetusharjoittelut, ja opetustyö tuntuu omalta alalta. Myös oppikirjakustantamossa työskentely kiinnostaa minua.
Monet opiskelukaverini haluavat opettajiksi, mutta on myös muita uramahdollisuuksia. Esimerkiksi kääntäjä, toimittaja ja muut viestinnän alan työt. Osa on myös työllistynyt ministeriöihin ja ne ovat myös olleet suosittuja harjoittelupaikkoja.
Millaista on opiskella Helsingin yliopistossa?
Niitty: Helsingin yliopistossa on paljon mahdollisuuksia osallistua monenlaiseen toimintaan, myös ruotsiksi. Pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien ainejärjestö Saga järjestää tapahtumia läpi lukuvuoden ja se on mukavan pieni, kaksikielinen ainejärjestö. Itse kävin ensimmäisinä opiskeluvuosina esimerkiksi sitseillä ja haalarinkastajaisissa.
Kandiohjelmassa on runsaasti tilaa vapaavalintaisille opinnoille ja siten voi räätälöidä opintonsa kiinnostustensa mukaan. Meillä on tässä koulutusohjelmassa myös erinomaiset mahdollisuudet lähteä vaihtoon. Itse olin vaihdossa Uppsalassa, mikä oli tosi antoisa kokemus. Kaikki opiskelu tapahtui ruotsiksi ja pääsin puhumaan ruotsia eri arkielämän tilanteissa paljon. Bonuksena sain lisäksi kansainvälistä kokemusta ja tutustuin ihmisiin eri puolilta maailmaa.
Opiskelu täällä on ollut todella mukavaa, ja suosittelen ohjelmaa kaikille, joita kielet ja erityisesti ruotsin kieli kiinnostavat. Opettajat ovat todella mukavia, ja yhteisö on tiivis ja tukeva.