Sergei Shevchenko opiskelee kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelmassa Suomen kieltä ja kulttuuria. Oppintosuunnassa perehdytään suomen kielen rakenteeseen, variaatioon ja käyttöön sekä Suomen kirjallisuuteen, kulttuuriin ja historiaan.
Miksi halusit opiskella Suomen kieltä ja kulttuuria?
Sergei: Harrastin pitkään suomen kielen opiskelua, nyt jo 4 vuotta. Ennen kuin tulin Suomeen toisesta maasta, harjoittelin suomen kielen puhumista natiivipuhujan kanssa. Hän vinkkasi yliopiston ohjelmasta, jossa voi opiskella suomen kieltä, vaikka suomi ei ole äidinkieli ja valintakokeeseen voi osallistua ilman erillistä kielitodistusta.
Minulla on jo lapsesta asti hyviä muistoja Suomesta. Kävimme perheen kanssa talvilomalla Lapissa, näin kuinka kaunis Suomen luonto on ja miten hyvin siitä pidetään huolta. Matkojen kautta kiinnostus suomen kieleen syttyi.
En ajatellut, että minulla on kielipää. Osasin hyvin vain äidinkieltäni venäjää. Aloin esimerkiksi katsomaan uutisia selkosuomeksi, mikä kartutti sanastoa ja puhutun kielen ymmärtämistä.
Ajattelin ennen, että Suomen vanhimpaan ja isoimpaan yliopistoon hakeminen olisi minulle liian iso haaste. Mutta joskus kannattaa vain uskaltaa kokeilla!
Kenelle ohjelma sopii?
Sergei: Monipuolisesti kaikille, jotka ovat kielestä kiinnostuneita. Kielestä voi olla kiinnostunut monella tapaa, esimerkiksi kieliopin tai kirjallisuuden kannalta, mutta myös historian. Peruskursseilla sain esimerkiksi todella kiinnostavaa tietoa siitä, miten historiasta puhutaan Suomen näkökulmasta.
Mikä on suurin ero aiempiin opintoihisi?
Sergei: Ennen kuin muutin Suomeen opiskelin yliopistosta kartografiaa ja geoinformatiikkaa. Aika nopeasti koin, että olenkin humanisti – minulla heräsi kiinnostus kieliä kohtaan. Menin luennoilta kotiin, ja mieleni teki vain harjoitella kieliä. Luennoillani ajattelun kehittämiselle ei ollut tilaa ja opiskelu tuntui aika kaavamaiselta.
Täällä puolestaan huomaan, että opintoihin liittyy paljon luovuutta. Asioita pitää pohtia ja tehdä omia päätelmiä esimerkiksi jostain kirjallisesta teoksesta. Esseitä kirjoittaessa oman ajattelun esiin tuominen on tärkeää.
En muista, että ensimmäisessä yliopistossani kukaan olisi kysynyt, mitä mieltä olet jostain. Täällä sitä kysytään usein. Valinnan varaa on paljon, aiheen tai teoksen voi valita itse ja ylipäänsä suunnitella omaa opinto-ohjelmaa vapaasti.
Millaista opiskelu on käytännössä?
Sergei: Ohjelma on rakennettu niin, että meillä on ensin yhteisiä opintoja kandiopiskelijoille. Ne ovat isoja luentoja, esimerkiksi Kieli ja kirjallisuus yhteiskunnassa -kurssi oli kaikille yhteinen, ja luennolla oli yli 60 henkilöä. Silloinkin opettajat pitävät huolta siitä, että luennoilla on myös keskustelua.
Suomen kielen ja kulttuurin opinnoissa on puolestaan tosi pieniä ryhmiä. Esimerkiksi suomen kieli ja kulttuuri -opintosuunnassa aloittaa 10 henkilöä vuodessa. Silloin tunnit eivät ole perinteisiä luentoja, vaan usein on niin, että koko tunti on aktiivista keskustelua ja tuntuu siltä, että opettaja on tosi lähellä. Aiheita pohditaan yhdessä. Se on tosi kivaa ja innostavaa, eikä väsytä niin paljon, kun on pieni ryhmä. Voimme olla rennosti.
Lisäksi on kielikursseja. Koska tulin Suomen ulkopuolelta, minun piti myös opiskella ruotsia alkeiskurssilla. Sen lisäksi on vieraita kieliä, joita pitää valita kaksi. Ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi valitaan vahvin vieras kieli, joka on minulle englanti. Toisena vieraana kielenä voi vaikka aloittaa kokonaan uuden kielen opinnot, ja minä valitsin viron suomen lähisukukielenä.
Mitä haluaisit tehdä valmistumisen jälkeen?
Sergei: Minua voisi kiinnostaa opettajan työ. Olen miettinyt myös muita mahdollisia urapolkuja, esimerkiksi työtä kääntäjänä tai tulkkina. Mietin, haluanko enemmän sosiaalista työtä vai olla enemmän kielen ja sisällön kanssa tekemisissä. Olisi kiva kokeilla eri vaihtoehtoja.
Minusta voisi tulla myös kielen tutkija. Esimerkiksi viime syksynä minulla oli suomalais-ugrilaisten kielten kurssi, ja innostuin aiheesta tosi paljon. Kielten sukulaisuus ja monet suomen sukukielet ovat kiinnostavia. Kurssilla käsiteltiin useita eri tutkimuksia ja mietin, että minusta voisi myös tulla tutkija.
Millaista on opiskella Helsingin yliopistossa?
Sergei: Opiskelu Helsingin yliopistossa on todella hienoa. Yliopiston tilat ovat mukavia, pidän erityisesti Kaisa-kirjastosta. Myös yliopiston digitaaliset palvelut, kuten Sisu ja Moodle, ovat hyvin järjestettyjä ja helppokäyttöisiä. Ensimmäisenä vuonna oli Digitaidot-kurssi, jossa selitetään, miten kaikkia näitä palveluita voi käyttää – se oli tosi hyödyllistä, ja opin esimerkiksi, miten käyttää yliopiston eduroam-verkkoa. Lisäksi verkossa voi esimerkiksi varata tiloja ryhmätyöskentelyyn.
Millainen Helsinki on opiskelijakaupunkina?
Sergei: Helsingin kirjastot ovat mahtavia, kuten Kansalliskirjasto ja Oodi. Täällä on paljon palveluita ja alennuksia opiskelijoille, kuten edulliset lounaat Unicafe-ravintoloissa ja alennukset julkisessa liikenteessä. Asun HOAS:n asunnossa, joka on opiskelijalle edullinen vaihtoehto asumiseen Helsingissä.
Mitä haluaisit sanoa alaa harkitsevalle/ohjelmaan hakevalle?
Sergei: Kannattaa ehdottomasti kokeilla. Jos sinua kiinnostaa suomen kieli, kulttuuri tai kirjallisuus, tämä ohjelma tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia syventyä näihin aiheisiin. Uskalla kokeilla ja tutkia, mitä kaikkea voit oppia ja saavuttaa!