Miksi halusit opiskella kirjallisuudentutkimuksen maisteriohjelmassa?
Iiris: Suoritin kanditutkintoni taiteiden tutkimuksen ohjelmassa, jossa pääaineeni oli yleinen kirjallisuustiede. Nautin sen opiskelemisesta niin paljon, että halusin syventää omaa osaamistani alalla, ja siksi tuntuikin luonnolliselta jatkaa tässä maisteriohjelmassa. Toinen merkittävä syy oli ohjelman tarjoama mahdollisuus opiskella äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi.
Kenelle tämä maisteriohjelma sopii?
Iiris: Koulutusohjelma sopii kaikille kirjallisuudesta, taiteesta ja kulttuurista laajemmin kiinnostuneille. Ohjelma tarjoaa paljon valinnanvapautta ja siinä on useampi mahdollinen erikoistumisala, esimerkiksi kotimainen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede ja pohjoismainen kirjallisuus. Itse olen erikoistunut yleiseen kirjallisuustieteeseen, jossa tutkittavaa kirjallisuutta ei ole rajattu esimerkiksi kielen tai lajin perusteella.
Ohjelma mahdollistaa syventymisen juuri siihen, mikä itseä eniten kiinnostaa. Opiskelijoiden on myös mahdollista koostaa opintoja oman erikoisalansa kirjallisuudesta ja teoriasta.
Mitä aiheita kursseilla käsitellään?
Iiris: Kursseilla käsitellään eri teoksia ja kirjallisuuden merkityksiä eri aikakausina ja yhteiskunnallisissa konteksteissa. Me luemme paljon kaunokirjallisuutta ja tutkimuskirjallisuutta, mutta myös kirjoittaminen on keskeisessä roolissa.
Olen ollut tyytyväinen melkein kaikkiin kursseihin, mutta erityisesti kirjallisuushistoriaan liittyvät kurssit ovat jääneet mieleen. Esimerkiksi realismia ja naturalismia käsittelevä kurssi oli todella mielenkiintoinen. Siellä luettiin paljon aikakauteen liittyviä tekstejä ja kirjoitettiin niistä lyhyitä tekstianalyysejä.
Miten maisterivaiheen kurssit eroavat kandivaiheen kursseista?
Iiris: Maisterivaiheen kurssit eroavat kandivaiheen kursseista syvyydessä. Opiskelijoiden oletetaan tuntevan jo jonkin verran kaunokirjallisuutta ja sen historiaa, sekä hallitsevan jo kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteistöä ja menetelmiä. Tämä mahdollistaa yksityiskohtaisemman tarkastelun yleistasoisen sijaan.
Millaisia opinnot ovat käytännössä?
Iiris: Kurssit koostuvat yleensä luento-opetuksesta ja erilaisten tekstien kirjoittamisesta. Luennoilla keskustellaan teksteistä yhdessä, ja mielestäni luennoitsijat kannustavat opiskelijoita jakamaan ajatuksiaan aktiivisesti.
Suurimman osan kursseista voi suorittaa joko osallistumalla luento-opetukseen tai tenttimällä kurssimateriaalit itsenäisesti. Tämä tukee mielestäni hyvin erilaisia opiskelutyylejä ja tuo opintojen suorittamiseen joustavuutta.
Entä maisterin opinnäytetyö – millaista tukea tarjotaan sen kirjoittamiseen?
Iiris: Kirjoitan opinnäytetyöni siitä, miten roolipelejä voidaan käyttää kirjallisuuden opetuksessa. Se on hieman epätyypillinen aihe, mutta olen todella innoissani siitä.
Kun seminaari oli alkamassa, minulla ei ollut vielä aihetta, josta kirjoittaa, ja tutkielman aloittaminen tuntui muutenkin haastavalta. Ohjaajat kuitenkin vakuuttivat, että tukea ja ohjausta on tarjolla. Olenkin saanut apua aiheen rajaukseen, kirjoitusprosessin eri vaiheisiin ja toisaalta myös suorituspaineisiin.
Minulla on hyvä yhteys ohjaajani ja arvostan sitä, että voin matalalla kynnyksellä pyytää palautetta ja kommentteja tekstiini.
Sisältyykö maisteriohjelmaan pakollinen harjoittelu?
Iiris: Ohjelmassa ei ole pakollista harjoittelua, mutta opintoihin sisältyy vaihtoehtoisia työelämäopintoja. Eli jos haluaa, harjoittelun voi sisällyttää osaksi omia opintoja. Itse olen suorittanut pedagogiset opinnot, joihin kuului opetusharjoittelu.
Mikä on opiskelusi läpimurto?
Iiris: Pienet onnistumisen tunteet ovat jääneet mieleeni. Löysin esimerkiksi vanhan esseen ensimmäiseltä opiskeluvuodeltani ja oli hauska huomata, miten paljon oma ajattelu on kehittynyt niiltä ajoilta.
Myös läheisiin ystäviin tutustuminen ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat saaneet minut ymmärtämään olevani oikealla alalla.
Mitä haluaisit tehdä valmistumisen jälkeen?
Iiris: Tällä hetkellä opettaminen kiinnostaa minua eniten, mutta näen myös muita mahdollisia uravaihtoehtoja. Esimerkiksi opetusmateriaalin kehittäminen, kirjasto- ja kustannusalat vaikuttavat kiinnostavilta.
Mahdollisuuksia löytyy myös esimerkiksi viestinnän ja markkinoinnin parista.
Ohjelmassa opiskelu kehittää kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta, analysoivaa ja kriittistä lukutaitoa, kirjoitustaitoja ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamista, mistä on hyötyä alalla kuin alalla, jossa työskennellään tekstien parissa.
Onkin ollut mielenkiintoista nähdä, kuinka monia mahdollisuuksia tämä tutkinto avaa ja missä kaikkialla täältä valmistuneet työskentelevät.
Millaista on opiskella Helsingin yliopistossa?
Iiris: Itse aloitin opiskelut pandemian aikana, mutta olen siitä huolimatta päässyt mukaan yhteisöön ja saanut paljon läheisiä ystäviä.
Ohjelman opettajat ovat helposti lähestyttäviä ja he ovat aina valmiita auttamaan opiskelijoita, mikä on ollut minulle tärkeää. Yliopiston kurssitarjonta on myös todella laaja, kursseja ja sivuainekokonaisuuksia voi valita myös muilta aloilta.
Olen osallistunut jonkun verran oman ainejärjestöni tapahtumiin ja ollut mukana eri harrastejärjestöissä, kuten retkeily- ja tanssikerhossa. Se on ollut mukavaa ja tuonut lisää yhteisöllisyyttä elämääni.
Millainen Helsinki on opiskelukaupunkina?
Iiris: Itse olen alun perin Pohjois-Karjalasta kotoisin, joten muutos oli suuri, kun muutin Helsinkiin. Olen kuitenkin nauttinut opiskelusta täällä; kampusten kauneus ja viihtyisyys tekevät opiskelusta miellyttävää ja liikkuminen eri paikkoihin on helppoa hyvän julkisen liikenteen ansiosta.