“Vaikka ala tuntuu epävarmalta, venäjän kielen osaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa”

Opiskelija Eetu Saari päätyi vähän sattumalta opiskelemaan Venäjän kieltä ja kirjallisuutta Helsingin yliopistoon. Hänen mielestään opinnot antavat avaimet venäläisen kulttuurin ja yhteiskunnan ymmärtämiseen. Mutta miksi venäjän kielen osaaminen on tärkeää nykypäivänä? Ja mitä uravaihtoehtoja venäjän kielen asiantuntijalla on?

Miksi halusit opiskella venäjää vieraana kielenä kielten kandiohjelmassa? 

Eetu: Tiesin jo lukiossa, että haluan kieltenopettajaksi ja se on edelleen se mitä haluan tehdä valmistumisen jälkeen. Kun tuli aika hakea yliopistoon, valitsin vähän sattumalta venäjän kielen ensisijaiseksi hakukohteekseni. 

Mahdollisesti valitsin venäjän kielen siksi, että se on erikoisempi kieli enkä ollut kuullut sitä arjessani melkein yhtään. Eli ehkä siinä oli tuntemattomuuden viehätys ja siksi koin sen mielenkiintoisena.  

Kenelle venäjän kielen kandiohjelma sopii? 

Eetu: Ohjelma sopii ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita kielistä, siitä miten kieli toimii, miten ihmiset käyttävät kieltä ja mikä kielen rooli on yhteiskunnassa. Ja ehkä erityisesti venäjän kielen kohdalla niille, jotka ovat kirjallisuudesta kiinnostuneita, koska täällä on paljon erilaisia kulttuurin ja kirjallisuuden kursseja.  

Venäjän kielen opiskelu on myös vaatinut oman valinnan kyseenalaistamista ja perustelua niin itselleni kuin muillekin Venäjän nykytilanteen takia. Mutta sitä kautta olen kuitenkin löytänyt varmuuden siitä, että tämä on sitä mitä haluan opiskella. Eli voi sanoa, että ohjelma sopii niille, jotka sietävät jonkinlaista epävarmuutta.  

Miksi on mielestäsi tärkeätä, että venäjän kielen opiskelua jatketaan?  

Eetu: Kulttuuriosaamisen kautta voi tarkastella Venäjää eri näkökulmista sekä pyrkiä ymmärtämään, miksi nyky-Venäjä toimii niin kuin toimii. Opinnot avaavat myös uusia näkökulmia Suomen suhteesta Venäjään. 

Kielen merkitys yhteiskunnassa on toki muuttunut viime vuosien aikana, mutta venäjän kielen osaamisen tarve on edelleen olemassa. Se on ehkä jopa jollain tapaa vielä tärkeämpää kuin aiemmin, esimerkiksi turvallisuuden ja maanpuolustuksen näkökulmasta.  

Tulevana kielenopettajan näen itseni jonkunlaisena välikätenä, joka mahdollistaa kielitaidon laadukkaan opetuksen kautta myös tulevaisuudessa. Minusta on tärkeätä, että on osaavia opettajia kaikilla koulutusasteilla.  

Millaista opiskelu on käytännössä? 

Eetu: Suuri osa opiskeluista koostuu kirjallisuuden kursseista, joissa käydään läpi kirjallisuushistoriaa ja luetaan kaunokirjallisuutta. Se sopii minulle tosi hyvin, koska pidän lukemisesta. Meillä on myös käytännönläheisiä kielioppikursseja, jotka muistuttavat lukion opetusta, mutta missä mennään syvemmälle kielen rakenteisiin. Ensimmäisen vuoden aikana on esimerkiksi kielioppikurssi, jossa tehdään paljon perinteisiä kielioppitehtäviä. 

Venäjän kielen merkitys yhteiskunnassa on toki muuttunut viime vuosien aikana, mutta venäjän kielen osaamisen tarve on edelleen olemassa. Se on ehkä jopa jollain tapaa vielä tärkeämpää kuin aiemmin, esimerkiksi turvallisuuden ja maanpuolustuksen näkökulmasta.

Onko sinulla lempikurssia? 

Eetu: Yksi lempikursseistani on suullisen kielitaidon kurssi. Ryhmän pienuus mahdollisti oikean keskustelun aiheesta kuin aiheesta. Itselläni on ollut epävarma olo omasta kielitaidosta, mutta kurssi haastoi minut kielen puhumiseen eri tilanteissa ja tuli sellainen olo, että kielitaitoni todella kehittyi.  

Tykkäsin myös paljon venäläisen kirjallisuuden ja suomalaisen kirjallisuuden yhteyksistä kertovasta kurssista, jossa käytiin läpi kirjallisuussuhteiden historiaa ja käännösaktiiviisuutta suunnasta toiseen.  

Mitä haluaisit tehdä valmistumisen jälkeen? 

Eetu: Minulle on aina ollut selvää, että minusta tulee kieltenopettaja. Haluaisin koulumaailmaan töihin, mutta myös opetusmateriaalien kehittäminen kiinnostaa minua. 

Opettajien lisäksi meiltä valmistuu kielen asiantuntijoita, tulkkeja ja kääntäjiä. Kielen ja kulttuurin asiantuntijoita tarvitaan monissa paikoissa, esimerkiksi eri ministeriöissä. Eli uravaihtoehdot riippuvat aika paljon siitä, miten koostat opintosi. Esimerkiksi jos työt valtiolla kiinnostavat, niin kannattaa lukea valtiotieteitä sivuaineena.  

Millaista on opiskella Helsingin yliopistossa?     

Eetu: Olen itse Pohjanmaalta kotoisin ja mielestäni Helsinki on mahtava opiskelijakaupunki. Kampus sijaitsee keskustassa ja kampuksen arkkitehtuuri on upea, uppoudun välillä ihailemaan Tuomiokirkkoa luentosalin ikkunasta.  

Yliopistolla on paljon aktiivisia ainejärjestöjä, mikä tekee opiskelusta sosiaalista ja monipuolista. Ainejärjestöt ovat myös aika pieniä, joten on helppo tutustua muihin opiskelijoihin. Myös esimerkiksi pohjalainen osakunta on todella aktiivinen ja järjestää kaikenlaista toimintaa. Suosittelen, että lähtee heti alusta lähtien rohkeasti mukaan sellaiseen toimintaan, mikä itselle tuntuu luontevalta.  

Mitä neuvoja antaisit niille, jotka miettivät venäjän kielen opiskelua tulevaisuudessa? 

Eetu: Vaikka ala voi tuntua epävarmalta, venäjän kielen osaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa. En kadu tätä valintaa, vaikka tiedän, että näkymät tulevaisuuden suhteen eivät ole kaikista kirkkaimpia.  

Opiskelu on hauskaa ja mielenkiintoista, ja nautin näistä opinnoista. Koen tärkeäksi, että voin opiskelijana löytää merkityksellisyyttä omista opinnoistani!