Miksi halusit opiskella saksaa kielten kandiohjelmassa?
Rurik: Luin peruskoulussa ja lukiossa paljon kieliä. Lukiossa saksan kielen opiskelu tuntui erityisen kivalta, ja se herätti ajatuksen, että voisin jatkaa kielen opiskelua yliopistossa. Koin, että se voisi olla hyvä ja luonteva vaihtoehto minulle.
Kenelle saksan kielen kandiohjelma sopii?
Rurik: Tietenkin tarvitaan kiinnostusta kieliin. Opintoihin liittyy myös paljon kirjoittamista, joten pitää tykätä siitäkin jonkun verran. Mutta mielestäni tämä ohjelma sopii monenlaisille ihmisille, koska se avaa monenlaisia mahdollisuuksia.
Voitko antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä kursseilla käsitellään?
Rurik: Kurssit yliopistossa eivät keskity pelkästään kielen oppimiseen, vaan tavoitteena on käyttää kieltä eri tarkoituksissa ja tilanteissa. Esimerkiksi lukion saksan tunneilla käytettiin myös paljon suomea, mutta yliopistossa kurssit ovat pääsääntöisesti saksaksi.
Meillä on paljon kursseja, joissa harjoitellaan kääntämistä ja käytännön soveltamista. Opinnoissa opiskellaan myös saksankielisten maiden yhteiskuntaa ja kulttuuria, esimerkiksi Saksasta, Itävallasta ja Sveitsistä on omat, erilliset kurssit. Opintoihin kuuluu myös paljon vapaavalintaisia kursseja, joten opinnoista voi muovata omanlaisensa.
Onko sinulla lempikurssia?
Rurik: Mielestäni kääntämiskurssit ovat olleet mielenkiintoisia, niissä on sekä pakollisia että vapaavalintaisia kursseja. Kursseilla olen päässyt käyttämään kieltä konkreettisesti ja pohtimaan autenttisten tekstien kääntämistä. Olemme esimerkiksi harjoitelleet reseptien ja lasten satukirjojen kääntämistä.
Mikä on suurin ero lukioon?
Rurik: Yliopistossa opiskelu on paljon itsenäisempää lukioon verrattuna ja on otettava enemmän vastuuta omasta opiskelusta ja oppimisesta. On myös enemmän vapautta valita, mitä kursseja opiskelee.
Millaista opiskelu on käytännössä?
Rurik: Kurssien suorittamistavat vaihtelevat paljon ja se on minusta kivaa. Osassa kursseissa käydään luennoilla ja kurssi loppuu perinteiseen lopputenttiin, eli kokeeseen. Sitten on kursseja, jossa on paljon ryhmätöitä ja esitelmiä, esimerkiksi puheen pitämistä. Toki monet kurssit voi myös suorittaa kirjatentteinä, mutta uskon että saa opinnoista paljon enemmän irti, jos käy luennoilla ja tapaa sekä keskustelee muiden opiskelijoiden kanssa.
Mitä haluaisit tehdä valmistumisen jälkeen?
Rurik: Itse haluan opettajaksi, mikä on ehkä se stereotyyppisin uravalinta, joka liitetään kielenopiskelijoihin. Opettaminen tuntuu minusta kivalta ja haluan vahvan työyhteisön ympärilleni, ja sen koulumaailma tarjoaa.
Mutta toki ohjelma tarjoaa paljon muitakin vaihtoehtoja. Esimerkiksi erilaiset viestinnän tehtävät ovat yleisiä urapolkuja. Suomalaisissa yrityksissä kaivataan saksan kielen osaajia, joten myös yritysmaailma on vaihtoehto. Kielitaito on myös tärkeää ulkoministeriön tehtävissä. Jos sellainen ura kiinnostaa, kannattaa lukea valtiotieteitä sivuaineena.
Millaista on opiskella Helsingin yliopistossa?
Rurik: Helsingin yliopisto on Suomen suurin yliopisto, joten täällä on paljon valinnanvaraa ja vaihtoehtoja sekä opintojen että vapaa-ajan suhteen. Keskustakampus on kaupungin ytimessä ja tänne on hyvät liikenneyhteydet, joten tykkään opiskella täällä. Helsingissä on myös todella aktiivinen opiskelijaelämää ja paljon erilaisia järjestöjä, johon voi mennä mukaan.
Mielestäni meidän opettajamme ovat myös todella päteviä ja helposti lähestyttäviä, joten heiltä saa aina apua kaikenlaisissa asioissa.
Mitä haluaisit sanoa alaa harkitsevalle?
Rurik: Kielten opiskelu on aina kannattavaa, siitä saa tärkeää taitoa työelämää varten ja se tarjoaa mahdollisuuden tutustua eri kulttuureihin ja maihin.