– Fysiikassa minua on kiehtonut yläkoulusta lähtien maailman ymmärtäminen, se millaisia lainalaisuuksia luonnossa on ja miten tämä maailma toimii. Uteliaisuus on ajanut minua aina vain syvemmälle fysiikkaan, Aapo Malkamäki, sanoo.
Malkamäki valmistui maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2018 pääaineenaan teoreettinen fysiikka. Nyt Malkamäki työskentelee suomalaisessa Dispelix Oy:ssä, jossa hän suunnittelee älylasien linssejä.
Malkamäen opiskelu-ura alkoi Aalto-yliopistossa sähkötekniikan linjalla. Vuoden opintojen jälkeen hän kuitenkin huomasi haluavansa jotain muuta.
– Aallossa opettelimme käyttämään matemaattisia työkaluja, mutta minä kaipasin enemmän ymmärtävää otetta opintoihin. Siksi hain Helsingin yliopistoon fysiikkaa opiskelemaan.
Yliopiston ovet avautuivat suoraan fysiikan eximialla.
Luentoja ja laskuharjoituksia
Yliopisto-opiskelua Malkamäki kuvailee suoraksi jatkoksi lukion fysiikan kursseille. Yliopistossa opinnot ovat kuitenkin selvästi vaativampia ja edellyttävät enemmän työtä ja vastuunottoa kuin lukiossa.
Helsingin Kumpulan kampuksella Malkamäen päivät täyttyivät luennoista ja laskutehtävistä.
– Osan laskutehtävistä teimme ohjatusti yliopistolla, osan itsenäisesti kotitehtävinä. Itse halusin tehdä kotitehtävät itsekseni, mutta monet opiskelijakollegat kokoontuivat tekemään tehtäviä yhdessä. Itsekin joskus osallistuin yhteisiin istuntoihin ennen tehtävien palautusta. Usein autoin ja neuvoin muita.
Yhteisten fysiikan opintojen jälkeen Malkamäki valitsi pääaineekseen teoreettisen fysiikan. Muita mahdollisuuksia olisivat olleet esimerkiksi yleinen fysiikka, meteorologia ja tähtitiede.
– Moni yhdistää teoreettiseen fysiikkaan ensimmäisenä Albert Einsteinin ja yleisen suhteellisuusteorian. Minulle se taas on ennen muuta ongelmanratkaisua. Erilaisten pulmien ratkomista matemaattisin keinoin, Malkamäki sanoo.
Hänen mukaansa teoreettinen fysiikka kasvattaa sinnikkyyttä ja uskoa omiin kykyihin ratkoa mahdottomaltakin tuntuvia pulmia. Jos yksi ratkaisuyritys epäonnistuu, sisukas fyysikko etsii toisen reitin.
Fysiikan opintoja Malkamäki täydensi tietojenkäsittelytieteen sivuaineopinnoilla. Sivuainevalinnassa painoi niin lapsuuden ohjelmointiharrastus kuin uramahdollisuuksien punninta.
– Fysiikkaa opiskelleet voivat kulkea monenlaisia urapolkuja, mutta tietojenkäsittelytiede lisää mahdollisuuksia entisestään, hän perustelee.
Maisterivaiheen opintoja Malkamäki kuvailee yllättävänkin työläiksi ja kursseja vaativiksi.
Pro gradu -tutkielmansa Malkamäki teki laskennallisen biofysiikan osastolle, jossa hän ahersi kolmena vuonna kesätöissä. Opinnäytetyössään hän tutki ihmisen mitokondriossa olevan proteiinin Complex IV:n käyttäytymistä.
Malkamäen yliopistovuosiin mahtui muutakin kuin opiskelua ja työntekoa. Mieleen on jäänyt etenkin vuosi Kumpulan Speksi ry:n graafikkona, jolloin hän suunnitteli opiskelijateatterin mainosjulisteita, käsiohjelman ja logon.
– Graafinen työ oli hauskaa. Mukavaa oli myös maistaa yhdistyselämää kokouksineen. Tuon vuoden aikana opin kokouskäytäntöjä ja ylipäätään, millaista kokouksissa on. Kokemus valmensi työelämäänkin.
Valmistuttuaan Malkamäki kirjoitti parikymmentä työhakemusta. Ohjelmisto- ja järjestelmäsuunnittelualan asiantuntijayritys Space Systems Finland pestasi nuoren fyysikon koodariksi.
Viimeisen vuoden ajan Malkamäki on suunnitellut älylasien linssejä Dispelixissä.
– Pidän työstäni. Saan hyödyntää fysiikan osaamistani ja ohjelmointitaitojani. Pääsen taas miettimään, miten maailma toimii ja miten optiikka toimii. Hienoa on myös päästä kehittämään uusia keksintöjä ja patentoimaan niitä.
Älylaseja hän luonnehtii tulevaisuuden tekniikaksi. Silmälaseja muistuttavissa laseissa on läpinäkyvä linssi, joiden kautta voi ohjata silmän verkkokalvolle kuvan. Lasien käyttäjä näkee samalla sekä reaalimaailman että siihen lisättyä todellisuutta.
Malkamäen mukaan hänen opiskelijakollegansa ovat työllistyneet hyvin. He työskentelevät opettajina, tutkijoina tai yksityisissä yrityksissä.
– Fysiikan kautta voi työllistyä hyvin monenlaisiin tehtäviin, joissa tarvitaan ongelmanratkaisukykyä. Esimerkiksi pankit palkkaavat fyysikoita, vaikka se ei äkkiseltään ilmeiseltä urapolulta kuulostakaan. Pankeissa kuitenkin ratkotaan monimutkaisia matemaattisia yhtälöitä ja laaditaan ennusteita.
Itse Malkamäki haluaa kehittää työuransa aikana omaa asiantuntijuuttaan.
– Haluaisin päästä työyhteisössäni sellaiseen asemaan, että voisin olla se työntekijä, jolta muut tulevat kysymään neuvoa ja apua, Malkamäki visioi.