Uratarinat

Fysikaalisten tieteiden kandiohjelman alumnien uratarinoita.
Kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen tut­ki­jak­si

Tutkin ilmakehän kasvihuonekaasuja avaruudesta käsin, satelliittien avulla. On vaikuttavaa itse todeta pitoisuuksien kasvu ja olla mukana näin ajankohtaisen aiheen tutkimuksessa. Opiskelin tähtitiedettä ja fysiikkaa maisteriksi asti, ja tein kandin ja gradun planeettatutkimuksen ryhmässä. Fysiikka ja tähtitiede antoivat vahvan pohjan jatko-opinnoilleni ja väitöskirjalleni, jotka tein ilmakehätieteiden parissa. Pääsin Yhdysvaltoihin Coloradoon postdoc-tutkijaksi Nasan OCO-2 –satelliittiprojektin pariin. Työ oli todella innostavaa: opin valtavasti satelliiteista ja pääsin seuraamaan OCO-2:n rakettilaukaisua. Nykyisen työpaikkani sain Suomesta Ilmatieteen laitokselta, jossa Suomen Akatemian avulla jatkan työtäni OCO-2-satelliittimittausten parissa. Teen juuri nyt unelmatyötäni – minulla on paljon vapautta omaan tutkimukseeni mutta myös tutkimusryhmän tuki lähellä.

Hannakaisa Lindqvist
tutkijatohtori, Ilmatieteen laitos

Oh­jel­mis­toin­si­nöö­rik­si

Tutkin koneoppimisen soveltamista niin fysiikassa kuin sen ulkopuolellakin. Päätoimisesti olen jatko-opiskelijana Helsingin yliopiston hiukkas- ja astrofysiikan tohtoriohjelma PAPUssa, väitöskirjatyönaiheenani ”Koneoppimisen sovellukset korkeaenergiafysiikassa”. Hiukkasfysiikassa tutkimusaiheeni kattavat varattujen hiukkasten lentoratojen määrittämisen, hiukkassuihkujen energioiden mittaamisen sekä varatun Higgsin bosonin metsästyksen. Tällä hetkellä olen tutkimusvaihdossa yritysmaailmassa, jossa toimin ohjelmistoinsinöörinä teknologiayritys Applella Piilaaksossa. Tehtäväni Applella liittyvät erityisesti tehokkaaseen rinnakkaislaskentaan sekä koneoppimisen hyödyntämiseen tietokonegrafiikassa.

Perustutkintoni suoritin painottaen  kurssivalinnoissani erityisesti teoreettista fysiikkaa. Suuntautuminen hiukkasfysiikkaan oli selvillä jo varhaisessa vaiheessa opintoja. Kandidaatin tutkielmani esitteli korkeaenergisten kosmisten hiukkasten syntyä supernovajäänteiden shokkirintamissa. Pro Gradu työssäni analysoin CERNin CMS-kollaboraation dataa varattua Higgsin bosonia etsien. Opinnoistani suurin hyöty on ollut laskentamenetelmien osaamisesta, ohjelmointitaidoista sekä fyysikon ongelmanratkaisukyvyistä. On tärkeää pystyä pureksimaan isot tutkimusongelmat välituloksiin, hallita oikeat mittaus- ja laskentamenetelmät joilla tarvittavat tulokset saa aikaan ja kyetä esittelemään tulokset sekä johtopäätökset. Edellä esitetyt taidot ovat olleet avuksi työskennellessäni kansainvälisissä ympäristöissä, joissa taidot ovat soveltuneet yllättäviinkin tehtäviin.

Joona Havukainen
väitöskirjatutkija, Fysiikan tutkimuslaitos

Pla­neet­ta­kun­tatut­ki­jak­si

Olen Anne Virkki. Työskentelen tutkijana Arecibon Observatoriossa Puerto Ricossa. Erikoistumisalani on planeettakuntatutkimus tutkahavaintoja käyttäen. Opiskelin tähtitiedettä Helsingin Yliopistossa kandidaatintutkinnosta tohtorintutkintoon asti. Väittelin tohtoriksi tammikuussa 2016. 

Fysiikan kanditutkinto antoi minulle tukevan pohjan, jonka päälle rakentaa erikoisosaamista. Tähtitieteen perusopinnoista sai sopivan kokonaiskuvan kaikista tähtitieteen aloista, joista oli myöhemmin helppo valita itseä eniten kiinnostava tutkimusala. Teoreettisen fysiikan opinnot tukivat matemaattisten taitojen riittävää kehittymistä. Lisäksi mahdollisuus opiskella myös muita erikoistuneempia fysiikan aloja, kuten geofysiikkaa, antoi laajuutta, jota hyödynnän työssäni tähän päivään asti. 

Anne Virkki
planeettakuntatutkija

Sai­raa­la­fyy­si­kok­si

Menin opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopistoon syksyllä 2007. Tuolloin minulla ei ollut vielä edes tiedossa, kuinka monipuolinen opetustarjonta fysiikassa on. Keväällä 2008 kuulin ensimmäisen kerran sairaalafyysikon koulutuksesta ja ammatista. Kandivaiheessa suoritin fysiikan perusopintojen lisäksi myös kemian ja teoreettisen fysiikan sivuaineopinnot, jotka ovat tukeneet hyvin fysiikan opintoja. Kandidaatintutkielmani tein aiheesta Magneettikentän homogeenisuuden merkitys magneettikuvauksessa. Tutkielmassa selvitettiin, vaikuttaako suuri liikkuva metallikappale eli bussi lähellä olevan magneettikuvauslaitteen kuvanlaatuun, jos kuvaus on käynnissä bussin mennessä ohi. Tulos oli, ettei se vaikuttanut. Maisterivaiheessa pystyi valitsemaan bio- ja lääketieteellisen fysiikan kursseja, ja opiskelu kävi entistäkin mielenkiintoisemmaksi. Maisteriopintojen ja jatko-opintojen aikana suoritin sairaalafyysikon pätevyyttä varten vaadittavan neljän vuoden käytännön harjoittelun ja syksyllä 2016 väittelin. Suosittelen fysiikan opintoja erityisesti haasteista pitäville ja sellaisille ihmisille, jotka eivät välttämättä ole vielä varmoja, mitä haluavat tehdä. Oma tie voi löytyä yllättävältäkin suunnalta, jos vain antaa sille mahdollisuuden!

Anna Kelaranta
sairaalafyysikko, FT

Tes­taus­suun­nit­te­li­jak­si

Valmistuin vuonna 2017 filosofian maisteriksi ja työskentelen tällä hetkellä Vaisala Oyj:llä testaussuunnittelijana. Työhöni kuuluu Vaisalan tuotteiden testauksen ja kalibroinnin suunnittelu. Kehitän ja rakentelen siis erilaisia mahdollisimman automatisoituja testiasemia, joissa meidän tuotteet käväisee ennen kun lähtevät eteenpäin asiakkaalle. Työni sisältää mittaustekniikkaa, epävarmuuslaskentaa, ohjelmointia ja tilastollisten menetelmien soveltamista.

Opiskelin pääaineenani fysiikkaa ja valmistuin elektroniikan ja teollisuussovellusten linjalta. Sivuaineinani opiskelin teoreettista fysiikkaa ja vähän matikkaa ja tilastotiedettä. Fysiikan perusopinnoista sai hyvän pohjan oman oppimisen optimointiin. Tahti oli kova ja sen takia ehkä nykyään on helpompi sisäistää uutta tietoa erilaisissa yhteyksissä myös työelämässä. Omat kiinnostuksen kohteet löytyivät myös aika luonnollisesti kurssitarjonnasta. Mittaustekniikan perusopinnot (fysiikan mittausmenetelmät, elektroniikka 1) kattoivat tarvittavat perusteet ja fysiikan laboratoriotyökurssit sysäsivät osaamista lisää oikeaan suuntaan. Labroihin jäinkin pyörimään läpi koko opintojen kurssien, assaroimisen ja lopputöideni myötä. Tein kandityöni elektroniikan laboratoriossa osana oikeaa tutkimusprojektia ja sain koko projektista hurjasti itsevarmuutta omaan tekemiseen.

Olga Heino
testaussuunnittelija

Tes­ti­au­to­maa­tio­asian­tun­ti­ja

Olen Joonas Kylliäinen ja työskentelen Nokia Networksilla testiautomaation parissa. Nokialla on pilvituote, jonka testaus tapahtuu automaattisesti eri vaiheissa. Tämä automaatio on toteutettu pääosin Pythonilla. Lisäksi testidataa on paljon ja sitä pitää analysoida.

Opiskelin kandivaiheessa kokeellista fysiikkaa, jonka jälkeen jatkoin laskennallisen fysiikan erikoistumislinjalla maisterin tutkintoon asti. Fysiikka yleisesti on helpottanut mm. koneoppimisen ja tekoälyn ymmärtämisessä ja soveltamisessa. Lisäksi kandivaiheessa opittu Python, on ollut varsin hyödyllinen taito. Tietojenkäsittelytiede laajana sivuaineena on antanut hyvän pohjan ohjelmistokehitykseen, mutta laskennallinen fysiikka on tarjonnut hyvät perusteet datan ymmärtämiseen ja hallitsemiseen.

Urani alkoi tieteellisen laskennan kurssien opetusassistenttina, joka yhdessä kandin tutkinnon kanssa auttoi pääsemään Nokian Bell Labsille kesätöihin. Minut palkannut henkilö oli itsekin alun perin fyysikko Helsingin Yliopistosta. Sitä kautta sain sitten Nokialta gradupaikan ja lopulta vakituisen työpaikan kun valmistuin.

Joonas Kylliäinen
testiautomaatioasiantuntija

Toi­mi­tus­joh­ta­jak­si, Air­mo­dus Oy

Olen Airmodus Oy:n toimitusjohtaja, Minna Väkevä, aerosolifysiikan tohtori. Aerosolifyysikkuus on  tärkeä osa identiteettiäni :). Opiskelin fysiikkaa Helsingin yliopistossa, ja jatkoin maisteritutkinnon jälkeen jatko-opiskelijana silloisessa aerosoli- ja ympäristöfysiikan laboratoriossa (nykyinen INAR). Jo perustutkintoa varten luin paljon erilaisia kursseja. Fysiikan lisäksi opiskelin tietojenkäsittelytiedettä, matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, kemiaa ja meteorologiaa. Suoritin myös anturiteknologian ja tuotantotalouden kursseja, joita teknisen yliopiston (nykyinen Aalto) professorit kävivät halukkaille luennoimassa.

Maisteriksi valmistuessa työskentelin jo tutkijana yliopistolla ja valmistuminen tuntui tavallaan vaan välietapilta. Laaja-alainen kiinnostus moniin aiheisiin oli hyödyllistä kun tutkijana rakentelin mittalaitteita ja matkustin ympäri Eurooppaa mittausprojekteissa. Tutkijauran jälkeen olen työskennellyt monissa eri alojen yrityksissä, hyvin erilaisissa tehtävissä.  Matkan varrella olen hahmottanut fyysikon tutkinnon tärkeimmän opin: työelämässä jatkuva oppiminen on avain menestykseen. Tutkinto fysiikasta opettaa kyseenalaistamaan ja omaksumaan asioita analyyttisesti ja tehokkaasti. Minkä tahansa asian voi ajatella kimpuksi toisiinsa vaikuttavia parametreja – osa parametreista on merkittävämpiä kuin toiset. Kun yrittää ennustaa tapahtumien kulkua, on oleellista ymmärtää mitkä parametrit vaikuttavat lopputulokseen ja mitkä voi jättää vähemmälle huomiolle. Samaa ongelmanratkaisutapaa, tai sanoisin mieluummin asioiden hahmotustapaa, voi soveltaa ihan mihin tahansa tilanteeseen.

Minna Väkevä
toimitusjohtaja Airmodus oy, FT

Toi­mi­tus­joh­ta­jak­si, SSF Oy

Olen Veera Sirvius ja työskentelen toimitusjohtajana SSF Oy:ssä. SSF Oy on järjestelmäsuunnitteluun, ohjelmistokehitykseen ja data-analytiikkaan keskittyvä yritys, jossa on noin 80 työntekijää Suomessa ja Tsekissä.

Opiskelin teoreettista fysiikkaa Helsingin yliopistossa ja valmistuin vuonna 1999 erikoistuen avaruusfyysikoksi. Fyysikon tutkinto on työelämää ajatellen todella hieno tutkinto. Se antaa valmiuksia hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia. Fysiikan opiskelu auttaa fokusoimaan ja keskittymään olennaiseen ja antaa oivalliset valmiudet tarttua vaikeisiinkin haasteisiin sekä myös saattaa ne valmiiksi. Fysiikan opiskelijoissa ja fyysikoissa yleisesti on tosi erilaisia tyyppejä. Ainakin minä opin opintojeni aikana myös tulemaan toimeen eri lailla ajattelevien ihmisten kanssa, mikä on työuralla ollut tärkeää.

Fyysikon koulutus on monipuolinen ja antaa hienon tilaisuuden kurkistaa erilaisiin tutkimusaiheisiin. Minä opiskelin avaruusfysiikan lisäksi mm. meteorologiaa, matematiikkaa ja aerosolifysiikkaa. Se on auttanut ymmärtämään maailmaa laaja-alaisesti ja monilla elämänalueilla. Fysiikkaahan on ihan kaikkialla!

Omasta näkökulmastani fyysikkona ja toimitusjohtajana sanoisin, että fyysikon tutkinto on erinomainen perustutkinto vaikka minkälaisiin töihin. Opintojen jälkeen kannattaa työelämässä kokeilla myös jotain muuta kuin sitä, mikä on omalla opintosuunnalla ilmeisin vaihtoehto. Saattaa olla yllätys, mihin kaikkeen fysiikan opinnoista onkaan!

Veera Sylvius
toimitusjohtaja, SSF Oy

Yli­opis­ton­leh­to­rik­si

Aloitin opintoni Fysikaalisten tieteiden koulutusohjelmassa syksyllä 1988. Pääaineekseni valitsin meteorologian, mutta opiskelin myös fysiikkaa, teoreettista fysiikkaa ja tietojenkäsittelyä.  Valmistuin Filosofian kandidaatiksi (vastaa nykyistä FM-tutkintoa) vuonna 1993 ja tohtoriksi 1998. Viiden Ruotsin Ilmatieteen laitoksella Norrköpingissä vietetyn vuoden jälkeen palasin vuonna 2003 silloiselle Fysikaalisten tieteiden laitokselle Helsinkiin. Siitä pitäen olen ollut yliopistonlehtori. Työ on kiitettävän monipuolista, mutta enimmäkseen aikani kuluu meteorologian opetukseen ja ilmastonmuutostutkimukseen.

Opinnoistani on jo aikaa, mutta kirjahyllystäni löytyvät yhä mm. Everybody Physics ja Somebody Physics eli Fysiikan peruskurssien I ja II luentomonisteet. Jälkeenpäin on kiinnostavaa huomata, kuinka osa opiskelluista asioista on ollut juuri minulle myöhemmin turhia, toiset taas sitäkin tärkeämpiä. Esimerkiksi residylaskentaa, Pascal-kieltä tai sähköoppia en ole tarvinnut opintoaikojen jälkeen lainkaan, mutta nabla-operaattoreita, Fortran-ohjelmointia ja havaintojen tilastollisesta käsittelyä niidenkin edestä.  Tulevaisuutta ei kuitenkaan voi suunnitella jälkiviisauden varassa. Vahvat fysiikan perustiedot antavat pohjan, jolta voi turvallisesti ponnistaa eteenpäin, mitä ikinä myöhemmin päätyykin tekemään.

Jouni Räisänen
yliopistonlehtori, meteorologian dosentti