Olen Jenni ja opiskelen kolmatta vuotta fysikaalisten tieteiden kandiohjelmassa. Opintojeni pääsuunta on teoreettinen fysiikka, ja lisäksi olen lukenut vähän tähtitiedettä ja kemiaa.
Vaikka hain opiskelemaan fysiikkaa suoraan lukiosta, minulle oli pitkään epäselvää, mitä haluan opiskella. Tiesin kuitenkin, että tahdon opiskella luonnontieteitä. Olin ensisijaisesti kiinnostunut biologiasta ja kemiasta, mutta muutin suunnitelmiani noin kaksi viikkoa ennen yhteishaun loppua. Päätin hakea fysikaalisten tieteiden kandiohjelmaan, sillä tutkinnossa oli tarjolla laaja-alainen vaihtoehto, johon voisi yhdistellä eri aineita.
Pidän fysiikan tarjoamista haasteista. Etenkin silloin kun kurssi todella kiinnostaa, tulee helposti päälle huima ongelmanratkaisumoodi, kun haluaa vain niin paljon selvittää, miten tehtävä ratkeaa. Lisäksi on siistiä, kun pääsee oppimaan itseään kiehtovista asioista. On myös mainittava järjestötoiminta, jonka parissa olen oppinut tosi paljon uutta ja päässyt vaikuttamaan asioihin.
Kosmologia 1+2 -kurssi, jonka myötä olen huomannut ihan uudenlaisen innostuksen kaikkea kohtaan. Kurssilla tuli olo, että tämähän voisi olla se minun juttuni.
Fysiikalla siirtyminen etäopiskeluun on ollut melko vaivatonta, kun meillä ei ennestäänkään ollut juurikaan ryhmäprojekteja tai läsnäolopakkoa. Suuri osa opiskelustani on kuitenkin ollut porukalla laskemista. Vaikka välillä tulee pidettyä kavereiden kanssa laskuharjoituksia Zoomissa, on yksin tekeminen lisääntynyt. Opetus on mielestäni yhtä laadukasta kuin aiemminkin. Meidän tutkinto-ohjelmassa etenkin uusien opiskelijoiden sopeutumiseen on panostettu tosi paljon.
Uskon, että fyysikko saa aina töitä. Meillä harjoitetaan ongelmanratkaisua, matemaattista osaamista ja koodausta, jotka ovat tulevaisuuden yhteiskunnassa tärkeitä taitoja. Olen itse kiinnostunut akateemisesta urasta. Haluaisin myös asua tulevaisuudessa ainakin jonkin aikaa ulkomailla, ja tähän on meidän alalla tosi hyvät mahdollisuudet.
Olen harrastanut lapsesta asti kansantanssia kotipaikkakunnallani. Se on onneksi vain noin 30 kilometrin päässä Helsingistä, joten pystyin jatkamaan harrastustani opiskellessakin. Vapaa-ajalla olen myös mukana ainejärjestötoiminnassa, josta pidän tosi paljon.
Muutin yliopiston alkaessa kämppisasuntoon noin viiden kilometrin päähän kampuksesta ja noin vuosi sitten aivan oman kampukseni viereen yksiöön. Molemmat asunnot ovat olleet Hoasilta ja hinta-laatusuhteeltaan mainioita. Tykkään asua Helsingissä, tämä on tosi monipuolinen kaupunki, jossa on helppo liikkua paikasta toiseen.
Sen, että tietyt alat olisivat vain tietyn sukupuolen juttu! Äitini on käynyt teknillisen korkeakoulun, ja minulla on ollut onneksi aina tosi kannustavia opettajia, enkä ole kokenut esimerkiksi matemaattisia aloja ”poikien juttuna”. Opinnot aloitettuani olen kuitenkin saanut ulkopuolisilta välillä kysymyksiä, että onko täällä yhtään naissukupuolisia tai koenko olevani ”miesten alalla”. Olen ollut tällaisista ajatuksista tosi hämmentynyt. Toivon, ettei kenenkään uravalinta tai mielenkiintoisin oppiaine ole kiinni siitä, mihin sukupuoleen kokee kuuluvansa.
Pääsykokeisiin valmistautuessa kannattaa miettiä, miten lukumotivaatio ja kiinnostus alaa kohtaan korreloituvat. Muista, että lopulta teet sen minkä pystyt ja sillä on mentävä.
Olen Panu ja opiskelen kolmatta vuotta fysiikkaa erikoistuen meteorologiaan. Sivuaineeni ovat geofysiikka ja tietojenkäsittelytiede.
Puhdas kiinnostus luontoon ja sen ilmiöiden toimimiseen sai minut hakemaan opiskelemaan fysiikkaa. Hain Helsingin yliopistoon, koska olin kiinnostunut nimenomaan ilmakehän ymmärtämisestä, ja tämä on ainoa paikka Suomessa, jossa voi opiskella meteorologiaa.
Fysiikkaa ja muita matemaattis-luonnontieteellisiä aloja opiskelevilla on hyvin vapaat kädet valita kursseja. Tutkinnon rakenteessa on joustoa, jolloin voit opiskella mieleisiä kursseja missä järjestyksessä tahansa, kunhan suunnittelet kurssien järjestyksen ajoissa.
Meteorologien kandin kulmakivi on Ilmakehän virtausdynamiikan perusteet -kurssi, jolla opetellaan perinteisten tuulien ja painerintamien synty sekä niiden ominaisuudet. Kurssi oli todella havainnollistava! Tietojenkäsittelytieteen puolelta kävin Tietorakenteet ja algoritmit -kurssin, jolla käytiin läpi maailman yleisimpiä algoritmeja. Sain kurssilta mielettömän hyviä työkaluja sekä paremman ymmärryksen nykypäivän teknologiasta ja sen koodaamisesta.
Yksin puurtamisen hyvä puoli on, että asian oppii syvällisesti, kun tekee itse kaiken työn. Toisaalta se voi olla hyvinkin kuormittavaa eikä välttämättä kestävä pitkän aikavälin ratkaisu. Omaa aikatauluaan oppi rytmittämään muiden opiskelukavereiden kanssa, ja etäopiskelu tuntui syksyllä jo paljon luontevammalta kuin keväällä.
Meteorologit ovat hiukan poikkeuksellisia fyysikkoja, sillä meille löytyy niin sanotusti kiintiöhommia sään ennustamisen puolelta. Samanaikaisesti ilmakehän ja ilmastonmuutoksen tutkimuksessa on tarvetta osaajille ja yksityisellä sektorilla töitä on esimerkiksi tuulivoimaloiden yhteydessä. Monipuoliset uravaihtoehdot yllättivät itseni positiivisesti!
Harrastan telinevoimistelua noin kolmesti viikossa. Yliopisto-opintojen myötä olen myös aktiivisesti mukana ainejärjestötoiminnassa.
Muutin itse Helsinkiin vasta kolmantena opiskeluvuotena. Hyvien kulkuyhteyksien ansiosta muutto heti opintojen alussa ei ole välttämätöntä, mikäli asuu suhteellisen lähellä Helsinkiä. Nykyään asun kuitenkin oikein mukavassa yksiössä kampuksen vieressä ja viihdyn tosi hyvin!
Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla pärjää, vaikka ei olisikaan kirjoittanut lukiossa L:n riviä. Terveisin M:n rivin kirjoittanut ja aivan hyvin pärjännyt. Suurin osa on omasta mielenkiinnosta kiinni!
Ylioppilaskirjoituksiin kannattaa panostaa. Keskity lukion peruskursseihin äläkä täytä lukujärjestystä ylimääräisillä valinnaisilla.