Hankkeessa oppilaiden tai opiskelijoiden toimintakykyä tarkasteltiin lähtökohtana suunniteltaessa heidän opintojaan, asumistaan, vapaa-aikaansa ja tulevaisuuttaan. Toimintakykyä voidaan arvioida eri tavoin ja näin saatua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi opiskelijan tuen tarpeen tunnistamisessa sekä opintopolun ja opintojen suunnittelemisessa. Opintoihin tarvittava toimintakyky voi heikentyä muun muassa fyysiseen terveydentilaan, psyykkiseen epävakauteen, vuorovaikutustaitoihin, apuvälineiden saatavuuteen, toimintaympäristöön tai tarvittavaan tukeen liittyvien seikkojen vaikutuksesta, joihin opiskelijalla itsellä ei aina ole vaikuttamisen mahdollisuutta.
Tutkimuksessa toimintakykyä kuvattiin ja arvioitiin työkaluilla, jotka perustuvat WHO:n luokitusperheeseen kuuluvan Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainväliseen (International Classification of Functioning, Disability and Health) IFC-luokitukseen. ICF-luokituksen avulla toimintakykyä voidaan tarkastella kattavasti esimerkiksi fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Sen avulla toimintakykyä, toiminnanvajausta ja terveyttä koskevaa tietoa voidaan myös luokitella järjestelmällisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Tutkimus on osa Vetovoimala-hanketta, jossa on selvitetty millaista tietoa toimintakyvyn arvioimiseen käytettävät työkalut toimintakykyarvio.fi ja RUORI tuottavat.
Toimintakykyä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti
Tutkimuksessa toimintakyvyn kuvaaminen perustui pääasiassa opiskelijan vahvuuksien ja haasteiden tunnistamiseen.
Selvityksen mukaan opiskelijan toimintakyky ja tuen tarve näyttäytyivät eri tavalla ammattiopinnoissa kuin perusopetuksessa. Ammatillisissa opinnoissa edellytettävä toimintakyky, osaaminen ja taidot olivat erilaisia verrattuna perusopintoihin: esimerkiksi itsenäisen toiminnan aste ryhmätyöskentelyssä tai työelämässä oppimisen jaksoilla poikkeaa perusopetuksen puolella harjoiteltavasta yhteistyöstä toisten kanssa. Näin toimintakyvystä saatu tieto tietyssä ympäristössä ei välttämättä ole siirrettävissä suoraan johonkin toiseen ympäristöön.
– Opiskelijoiden toimintakyky voi olla hyvin tilannekohtaista ja arviointitilanteesta riippuvaa, mikä hankaloittaa johtopäätösten tekemistä opiskelijan kokonaisvaltaisesta toimintakyvystä, kertoo Koulutuksen arviointikeskus HEAn asiantuntija hankkeessa, tutkijatohtori Irene Rämä.
– Kokonaisvaltaisen näkemyksen tarpeellisuus todentuikin selvästi tässä tutkimuksessa: Esimerkiksi vaikka peruslaskutoimitukset olisivat hallussa, ei siitä ole hyötyä, jos rahoja ei tunnista eikä laskutaitoa kykene hyödyntämään, hän kuvaa.
Toimintakyvyn vahvistaminen vaatii verkostoajattelua
Hankkeen tulosten perusteella oppilaan toimintakyvyn arvioimiseen käytettäviä toimintakyky.fi- ja RUORI-työkaluja voidaan kehittää eteenpäin. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työkalujen kokonaisvaltaisella hyödyntämisellä on mahdollista laajentaa opiskelijan toimintakyvystä saatavaa kuvausta.
Selvityksen mukaan koulutusasteiden välistä tiedonkulkua tulisi vahvistaa lisäämällä kehittävää yhteistyötä koulutusasteiden välillä. Olennaista on varmistaa opiskelijan toimintakykyä koskevan tiedon siirtyminen paitsi perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen, myös opiskelijan koko verkoston käyttöön.
– Vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukiverkostot tulee saada toimimaan joustavammin yhdessä. Tarvitaan verkostoajattelua, jotta tiedon siirtyminen ja hyödyntäminen ei ole yksittäisistä toimijoista riippuvaista. Kehittäminen edellyttää jatkuvaa yhteydenpitoa, Rämä kertoo.
Opiskelijan elämään ja opintoihin vaikuttava verkosto tulisi tehdä näkyväksi verkostokartaksi. Lisäksi opiskelijan opintopolun suunnittelua tulisi tarkastella elämänkaarena: mitä pitkän aikavälin tavoitteita opintopolun eri osat palvelevat nuoren elämänkulussa.
– Toimintakyvyn ja sen vahvistamisen tulisi olla olennainen osa vaativaa erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opintopolun jokaisessa vaiheessa, Rämä summaa.
Vetoovimala-hanke toteutettiin yhteistyössä Koulutuksen arviointikeskus HEAn, Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin, Ammattiopisto Luovin sekä Stadin ammatti- ja aikuisopiston kanssa.
Tutustu hankkeessa julkaistuun raporttiin täällä.
Lisätietoja tutkimuksesta: