Teos Early Childhood Education Leadership in Times of Crisis: International Studies During the COVID-19 Pandemic kokoaa yhteen tutkimusta pandemia-ajan johtamisesta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa yhdeksästä eri maasta – Suomesta, Norjasta, Saksasta, Itävallasta, Sveitsistä, Israelista, Australiasta ja Yhdysvalloista.
– Kirja antaa kuvan siitä, millaisena varhaiskasvatuksen johtaminen näyttäytyy eri kansallisissa konteksteissa. Paikallinen konteksti antaa reunaehdot sille, kuinka johtajat tekevät työtään, kuvailee yliopistonlehtori, dosentti Raisa Ahtiainen.
Samaan kriisiin voidaan vastata eri tavoin
Pandemia on osoittanut, että kriisitilanteeseen vastaaminen on ollut mahdollista usealla tavalla. Vaikutukset voivat olla uusia oppimistilanteita mahdollistavia tai rajoittavia.
Teos tarjoaa uutta tietoa erityisesti käytänteistä, joilla pandemian tuottamia ongelmia on pyritty ratkaisemaan.
– Teknologian hyödyntäminen ja erilaisten vaihtoehtoisten ratkaisujen luominen entisten käytänteiden tilalle on noussut keskeiseen rooliin. Kokoukset ja yhteydenpito on toteutettu etäyhteyksin, kun lähikontaktit eivät ole olleet mahdollisia. Perheisiin ja lapsiin on pidetty yhteyttä etäyhteyksien avulla, kertoo yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Kirsi-Marja Heikkinen.
– Äkilliset muutokset toimintaympäristössä vaikuttavat kokonaisvaltaisesti varhaiskasvatuksen yksikköön. Pandemia-aika ei muuttanut vain pedagogista johtamista, vaan myös henkilökunnan keskeisiä sosiaalisia suhteita sekä suhteita lapsiin ja vanhempiin, lisää apulaisprofessori Elina Fonsén Jyväskylän yliopistosta.
Kriisitilanteessa hyvän johtamisen merkitys yhteisön hyvinvoinnille korostuu
Aiempien tutkimusten mukaan johtajan hyvinvointi vaikuttaa oleellisesti työyhteisön jaksamiseen ja toimintakykyyn.
– Tulevaisuuden johtamisessa korostuu johtajien tietoinen tukeminen. Nyt tukea saatiin lähinnä kollegoilta ja perheiltä, kuvaa tutkijatohtori Lauri Heikonen.
Erityisesti eettinen ja moraalinen stressi on vaarallisen kuormittavaa esimerkiksi tilanteissa, joissa joudutaan tekemään työtä omien arvojen vastaisesti.
Pandemian ilmiöitä on merkityksellistä tutkia, jotta voidaan valmistautua tulevien haasteiden johtamiseen.
– Maailma on kompleksinen ja se vaatii ratkaisukeskeisyyttä ja erityisesti johtajan resilienssiä, summaa Ahtiainen.
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori, dosentti Raisa Ahtiainen, Helsingin yliopisto (raisa.ahtiainen@helsinki.fi)
Apulaisprofessori Elina Fonsén, Jyväskylän yliopisto (elina.k.fonsen@jyu.fi)