Opettajien täydennyskoulutukset ovat avainasemassa vapaan sivistystyön digitaalisessa kehityksessä

Oppimisen ja opetuksen digitalisaation toteutuminen vapaassa sivistystyössä on vahvasti yhteydessä opettajien täydennyskoulutukseen osallistumiseen.

Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus (HEA) toteutti Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantona.

Selvityksessä kartoitettiin maantieteellisesti ja kielellisesti kattavasti digitalisaation nykytila vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Selvityksessä kerättiin talvella 2024 sekä määrällinen että laadullinen aineisto sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasivat vapaan sivistystyön johtajat ja opettajat. Vapaan sivistystyön oppilaitosten digitalisaatiosta ei ole aiemmin tehty yhtä laajaa selvitystä.

Vapaan sivistystyön lakisääteiseen tehtävään perustuvaa yleissivistävää koulutusta tarjotaan kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, kesäyliopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja opintokeskuksissa. Enemmistö koulutuksista on vapaatavoitteista ja tutkintoon johtamatonta, poikkeuksena kansanopistot, jotka tarjoavat myös oppivelvollisille suunnattua koulutusta. Vapaan sivistystyön opiskelijat edustavat kaikkia ikäryhmiä nuorista seniori-ikäisiin.

Selvityksen päätulokset 

Selvityksessä tutkittiin koko määrällisellä aineistolla oppimisen ja opetuksen digitalisaatiota selittäviä tekijöitä. Analyysissa tarkasteltiin kolmea eri osa-aluetta: 

  1. opettajien ja oppijoiden digitaalista osaamista
  2. digitaalisten oppimateriaalien käytön monipuolisuutta
  3. opetusteknologian linjakkuutta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. 

Useiden tekijöiden tarkastelu osoitti, että vain opettajien täydennyskoulutuksiin osallistumisen säännönmukaisuus selitti tilastollisesti merkitsevästi oppimisen ja opetuksen digitalisaation kehittymistä. 

Mitä enemmän vapaan sivistystyön johtajat raportoivat opettajien osallistuvan täydennyskoulutukseen, sitä parempana he pitivät sekä opettajien että oppijoiden digitaalista osaamista, materiaalien käyttö oli monipuolisempaa ja digitaalisten välineiden käyttö koettiin linjakkaampana. Vastaavasti opettajien vähempi osallistuminen oli yhteydessä koettuun opettajien ja oppijoiden heikompaan digitaalisen teknologian osaamiseen, yksinkertaisempaan digitaalisten oppimateriaalien käyttöön ja vähäisempään teknologian hyödyntämiseen opetuksessa.

Muut tekijät, kuten laitteiden riittävyys, digitalisaatioon liittyvien lakien ja velvoitteiden toteutuminen, tietoturva ja -suoja, teknologian toimivuus ja tuki sekä oppimisanalytiikka eivät selittäneet digitalisaation toteutumista tilastollisesti merkitsevästi. 

– Tämä havainto osoittaa, että opettajille suunnattu täydennyskoulutus on poikkeuksellisen merkityksellinen tekijä digitalisaation kehittymisessä, sanoo HEA:n väitöskirjatutkija Joonas Junttila.

Määrärahoja opettajille suunnattuun täydennyskoulutukseen on leikattu 10 miljoonalla eurolla

. Tämä noin 10 miljoonan euron leikkaus asettaa merkittäviä haasteita koulutuksen järjestäjille opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämiseen. Opetushallituksen mukaan näillä määrärahoilla on täydennyskoulutettu kymmeniä tuhansia opettajia vuosittain eri koulutusasteilla.

– Täydennyskoulutus on koulutuksen järjestäjien vastuulla, eikä tutkimus ota kantaa siihen, miten täydennyskoulutuksen rahoitus tulisi järjestää. Tutkimustulosten mukaan olennaista on, että opettajat osallistuisivat täydennyskoulutuksiin ja mitä useammin näin tapahtuu, sitä kehittyneempänä digitalisaatio koetaan. Tutkimustulokset osoittavat, että on tärkeää tukea opettajia osallistumaan täydennyskoulutuksiin sekä mahdollistaa opettajien pääsy järjestettyihin koulutuksiin, Joonas Junttila sanoo.

Keskeisiä havaintoja vapaan sivistystyön digitalisaatiosta

Digitaalinen infrastruktuuri koettiin vapaan sivistystyön oppilaitoksissa pääosin riittäväksi ja laitteiden osalta oppilaitoksilla on pääsääntöisesti yhdenvertaiset mahdollisuudet tarjota yleissivistävää koulutusta. Myös digitalisaation kannalta keskeiset lait toteutuvat keskimäärin erittäin hyvin. Vähäiset puutteet lainsäädännön toteutumisessa koskivat lähinnä Koski-tallennusta, tekoälyasetusta ja saavutettavuuslainsäädäntöä. Tulosten mukaan tekoälyä hyödynnettiin vapaan sivistystyön oppilaitoksissa monipuolisesti eri osa-alueilla. Tietoturvan ja kyberhyökkäyksiin varautumisen osalta näkemykset ovat kauttaaltaan hyvin myönteisiä ja yhteneviä. Vain harvalla oppilaitoksella oli selkeä strategia digitaalisen tiedon keräämiseksi ja hyödyntämiseksi.

Selvitys digitalisaation toteutumisen nykytilasta vapaassa sivistystyössä -tutkimusryhmä

  • Professori Risto Hotulainen
  • Professori Kalle Juuti
  • Yliopistonlehtori Sanna Oinas
  • Dosentti Reijo Byman
  • Väitöskirjatutkija Joonas Junttila