– Ajatushautomoissa opettaja pääsee olemaan luova ja tarkastelemaan omaa oppiainetta uudesta näkökulmasta, kuvailee projektisuunnittelija Selja Koponen.
Ajatushautomoissa ideoidaan konkreettisia oppimistehtäviä ja keskustelunaiheita. Kollegiaalisen keskustelun kautta pohditaan, miten rauhan teemoja voidaan integroida omaan opetukseen ja miksi.
– Meidän tarkoituksenamme on tuoda rauhankasvatus arkiseksi ja tiedostetuksi osaksi koulujen toimintakulttuuria, niin etteivät rauhan ja väkivallattomuuden teemat jää vain yksittäisiksi teemapäiviksi.
– Voimme tarkastella esimerkiksi millaiset vaikutukset on puhtaalla vedellä, ruuan riittävyydellä, koulutuksella, urheilun kumppanuuksia ja diplomaattisia suhteita luovalla roolilla, musiikin ja kuvataiteen kansojen ymmärrystä lisäävänä tekijänä tai kielten ja kirjallisuuden roolilla dialogin ja ymmärryksen tuottamisessa. Jokaisesta oppiaineesta löytyy valtavasti mahdollisuuksia rauhankasvatuksen tukemiseen ja rakentamiseen, kuvailee projektipäällikkö Marja Tamm.
Ajatushautomoita järjestetään loka-tammikuussa oppiaineittain teemoiteltuna, ja niihin ovat tervetulleita opettajat, tutkijat, opettajankoulutukset ja muut opetusalan toimijat. Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä tai oheisesta listasta. Ensimmäinen ajatushautomo järjestetään 5.10. klo 16.
Rauhankasvatus on aktiivista toimintaa
Keskeisenä ajatuksena rauhankasvatuksessa on väkivallattomuuden edistäminen. Väkivallattomuus on ennakoiva kyky, ei niinkään reaktio väkivaltaan tai sotaan.
– Väkivallattomuus ei itse asiassa ole passiivista vaan proaktiivista vastaanottavuuden ja valtarakenteiden purkamisen kautta, jolloin väkivallattomuus edistää kaikkien hyvinvointia, projektisuunnittelija Heidi Rautionmaa sanoo.
– Uskomme, että kasvattamalla ja opettamalla nuorempia ja tulevia sukupolvia tarkoituksenmukaisesti prososiaalisilla ja ei-aggressiivisilla tavoilla myötävaikutamme rauhan olemassaoloon maailmassa.
– Rauhankasvatuksessa tähtäimemme on tulevaisuudessa, kyvyssämme yksilöinä ja kansakuntina rakentaa maailmaa, jossa rauha nähdään tavoiteltavana olotilana ja mahdolliset konfliktit pystytään ratkaisemaan väkivallattomasti ihmisarvoa ja luontoa kunnioittaen, projektipäällikkö Tamm lisää.
Ajatushautomot edistävät näkemystä positiivisesta rauhasta, joka motivoi ihmisiä toimimaan sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen oikeudenmukaisuuden puolesta.
Rauhankasvatus on dialogin edistämistä
Rauhankasvatuksessa dialogin edistäminen ja harjoittaminen on keskeistä. Hankkeen aikana käydään läpi myös dialogitaitojen perusteita.
Yhteiskunnan moninaistuessa entisestään katsomusdialogitaitojen tarve kasvaa.
– Miten eri tavoin uskovien ja ajattelevien oppilaiden kanssa voidaan käsitellä esimerkiksi totuuskysymyksiä, elämäntapoihin sekä arvoihin liittyviä kysymyksiä sekä oikeassa olemisen vaadetta ja epävarmuuden sietämistä? Miten vaikeita aiheita päästään reflektoimaan koulun toiminnassa? Rautionmaa sanoo.
Ajatushautomoissa kasvattajan arvot ja uskomukset ovat merkittävässä roolissa.
– Ajatushautomossa pohditaan omia arvoja suhteessa opetussuunnitelmaan ja koulun toimintakulttuuriin. Jos kasvattaja ei itse kykene visualisoimaan rauhaa, kuinka hän voi kasvattaa rauhaan.
Ajatushautomoissa tuodaan yhdessä esille lähestymistapoja, joita voidaan käyttää, kun halutaan edistää esimerkiksi turvallisemman tilan rakentumista, aktiivista ja myötätuntoista kuuntelemista, eri näkökulmien ja uusien näkökulmien rakentavaa pohtimista tai itsestäänselvyytenä pidettyjen oletusten käsittelemistä.
Rauhankasvatus tuo monien lokaalien ja globaalien haasteiden keskelle toivon ja toiminnan näkökulmaa.
*
Ajatuspajatyöskentelyn tuloksena kootaan opas, jonka tuella rauhankasvatus voidaan tuoda saumattomasti osaksi tavallista opetussuunnitelman mukaista oppituntia. Ilmoittaudu mukaan ajatuspajoihin ja lue lisää rauhankasvatus opetuksessa -hankkeesta täällä.
Rauhankasvatus opetuksessa -hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä UNESCO-professori Arto Kallioniemen kanssa. Hanke on Opetushallituksen rahoittama.