Vuonna 2018 julkistetun korkea-asteen opiskelijavalintauudistuksen keskiössä oli siirtyminen malliin, jossa enemmistö opiskelijoista hyväksytään ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Taustalla oli pyrkimys nopeuttaa nuorten siirtymistä lukiosta kolmannen asteen koulutukseen ja vahvistaa ylioppilastutkinnon asemaa yleissivistävän koulutuksen päätepisteenä.
Helsingin yliopiston tutkimus tarkasteli opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia lukiolaisten oppiaine- ja ylioppilaskoevalintoihin ja hyvinvointiin.
– Uudistus herätti julkisessa keskustelussa voimakasta kritiikkiä, mutta tutkimuksen tulokset osoittavat uudistuksen herättämän huolen monin osin ylimitoitetuksi, sanoo professori Risto Hotulainen.
Henkilökohtainen kiinnostus ohjaa lukiolaisten opiskeluvalintoja
Tutkimuksessa ylioppilastutkinnon kokeiden pisteytys ei näyttäytynyt opiskelijoille tärkeimpänä heidän opintojaan ohjaavana tekijänä. Sen sijaan opiskelijat ilmaisivat henkilökohtaisen kiinnostuksen, omien tulevaisuuden suunnitelmiensa ja jo saavuttamansa oppiainekohtaisen menestyksen olevan vahvimmat valintojaan ohjaavat tekijät. Myös ylioppilastutkinnon koevalintojen syissä nousi vahvimmaksi henkilökohtainen kiinnostus.
– Kritiikin eräs keskeinen kohde on ollut se, miten se ”pakottaa” opiskelijan jo lukion alkumetreillä päättämään ”mikä minusta tulee isona”. Tutkimuksemme mukaan lukiolaiset näyttävät kuitenkin osaavan varsin itsenäisesti navigoida siinä maastossa, jonka lukio heille perusopetuksen ja tulevaisuuden välissä avaa, kuvailee erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen.
Yli puolet tutkimuksen 4600 opiskelijasta uskoi saavansa opiskelupaikan todistusvalinnassa, mutta todistusvalinta ei kuitenkaan näytä vähentäneen opiskelijoiden aikeita valmistautua pääsykokeeseen varmistaakseen haluamansa opiskelupaikan.
– Osin kyse lienee todistusvalinnan tulosten myöhäisestä varmistumisesta mutta luultavasti osin myös ennakoivasta ”entä jos en pääse todistusvalinnassa ensisijaiseen kohteeseeni” -pohdinnasta.
Lisäksi runsas kolmannes opiskelijoista ilmaisi aikovansa tukeutua ulkopuoliseen valmennukseen lukio-opintojen aikana tai hakiessaan korkea-asteelle.
Pitkä matematiikka saa suuren painoarvon
Korkea-asteen opiskelijavalinnan uudistus näyttää kuitenkin vaikuttaneen opiskelijoiden ylioppilastutkinnon koevalintoihin.
Sekä opiskelijat että opettajat olivat yhtä mieltä siitä, että pitkä matematiikka saa pisteytysmallissa liian suuren painoarvon myös aloilla, joilla sen rooli voidaan asettaa kyseenalaiseksi.
Pitkää – mutta myös lyhyttä – matematiikkaa kirjoitetaan aiempaa enemmän, vain matematiikan kokonaan tutkinnostaan pois jättävien osuus on pudonnut, etenkin tyttöjen joukossa.
– Tästä huolimatta lähes kaikkien reaaliaineiden kirjoittaminen on yleistynyt. Matematiikan kirjoittamisen yleistyminen ei siis näytä tapahtuneen humanistis-yhteiskunnallisten aineiden kustannuksella.
Opiskeluun liittyvät paineet ja univaje uuvuttavat lukiolaisia, opettajien mukaan myös teknologialla osuutensa
– Vaikka nuorten uupumisesta ja sen syistä puhutaan julkisuudessa siten kuin asiasta vallitsisi varsin yksimielinen näkemys, opiskelijoiden ja opettajien näkemykset näistä syistä erosivat osin yllättävänkin vahvasti, Kupiainen pohtii.
Niin opiskelijat kuin opettajatkin näkivät opiskeluun liittyvät tekijät ja univajeen merkittävimpinä uupumisen syinä.
– Opettajat kuitenkin näkivät keskeisenä uupumisen syynä teknologian tuoman muutoksen nuorten elämässä. Tyttöjen kohdalla syynä nähtiin erityisesti vaikeus irrottautua sosiaalisen median jatkuvasta seuraamisesta, pojilla puolestaan tietokonepelaaminen nousi opettajien arvioissa vahvemmaksi uupumuksen selittäjäksi.
Lukiolaistytöt kokivat itsensä uupuneemmiksi kuin lukiolaispojat. Pitkä matematiikka ei näyttäytynyt tutkimuksessa ensisijaisena uupumisen syynä vaan lyhyen matematiikan lukijat kokivat itsensä uupuneemmaksi kuin pitkän matematiikan lukijat. Myös pitkän matematiikan lukijoiden keskuudessa tytöt kokivat kuitenkin uupumusta selvästi poikia enemmän.
*
Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2022 opiskelijoille, opettajille, rehtoreille ja opinto-ohjaajille suunnatuilla kyselyillä ja viidessä lukiossa toteutetuissa opiskelijoiden ja opettajien fokusryhmähaastatteluissa. Lisäksi hyödynnettiin rekisteriaineistoa lukiolaisten kurssisuorituksista ja ylioppilaiden koesuorituksista.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimus on löydettävissä kokonaisuudessaan Valtioneuvoston sivuilta.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA, p. 050 3080 054, sirkku.kupiainen@helsinki.fi