Keynote-puhujat

Aivotutkija Minna Huotilainen on kasvatustieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän pyrkii tuomaan neurotieteen uusimmat tulokset opetuksen, kasvatuksen ja koulutuksen käyttöön. Hänet on palkittu J.V. Snellman-palkinnolla työstään tieteen kansantajuistajana.

 

Mitä aivotutkimus voi tuoda kasvatustieteelle?

Aivotutkimuksen menetelmät ovat arkipäiväistyneet ja tutkimusalue tuottaa jatkuvasti uutta, kiinnostavaa tietoa oppimisesta. Millaista käyttöä tällä tiedolla voisi olla kasvatustieteen kentällä? Entä käytännössä opetuksen ja koulutuksen suunnittelussa? Esityksessä otetaan esimerkkejä musiikin käytöstä opetuksen menetelmänä ja liikunnan vaikutuksesta oppimiseen. Lisäksi esityksessä visioidaan tulevaisuutta, jossa aivotutkimus on taipunut nykyistäkin enemmän koulutuksen ja opetuksen tarpeisiin.

Akseli Huhtanen (VTM) on elinikäisen oppimisen kysymyksiin keskittynyt asiantuntija. Taustaltaan hän on filosofian opettaja, ja erikoistunut kasvatusfilosofiaan ja kasvatuspäämäärien tutkimukseen. Huhtanen oli perustamassa kansainvälistä Dare to Learn -oppimistapahtumaa, ja on työskennellyt tapahtuman parissa ohjelmapäällikkönä ja toimitusjohtajana. Dare to Learnissa Huhtasen työ keskittyi varsinkin oppimiskokemuksien muotoiluun ja oppimisen psykologiaan. Tällä hetkellä Huhtanen toimii Dare to Learnin neuvonantajana ja oppimisen asiantuntijana eri yhteisöille. Työnsä ohella Huhtanen on kehittänyt filosofiaa lapsille -ohjausmenetelmiä Filo ry:ssä sekä kokemuksellisia filosofian opetusmenetelmiä Metsän filosofia -kursseillaan.

 

Oppimisen muotoilu – harkittu suunnittelu auttaa luomaan kokonaisvaltaisia oppimiskokemuksia

Muotoiluun perustuvan lähestymistavan soveltaminen oppimiseen siirtää päähuomion opettajasta ja opetettavasta aiheesta oppijaan ja hänen kokemuksiinsa. Samalla voidaan opettamisen ohella kehittää ympäristötekijöitä, jolloin lopputuloksena on kokonaisvaltainen oppimiskokemus.

Oppimisprosessin harkittu suunnittelu koostuu seuraavista osatekijöistä:

  1. Oppimissisältöjen analysointi 
  2. Tavoitteiden asettaminen kohderyhmän tarpeiden perusteella
  3. Oppimistoiminnan ideointi
  4. Toiminnan määrittäminen ja suunnittelu

Toimiva oppimisen suunnittelu perustuu tutkimustietoon. Muotoilun tavoitteena tulee olla tärkeimpien oppimiseen tarvittavien psykologisten prosessien mahdollistaminen: motivaatio, huomiokyky, muisti ja tunteet.

Tämä esitys tarjoaa katsauksen niihin työkaluihin, joita tehokkaiden oppimiskokemuksien luomiseen on tarjolla. Ennen kaikkea esityksessä pohditaan, miten oppimista voidaan suunnitella sen perusteella, mitä tutkimukset kertovat oppimisen psykologisesta perustasta.

Samuli Siltanen (TkT) on toiminut vuodesta 2009 teollisuusmatematiikan professorina Helsingin yliopistossa. Samuli sai tieteen yleistajuistamisen Snellman-palkinnon vuonna 2018 videoistaan, joita hän julkaisee Samun tiedekanavalla YouTubessa. Opetuksessaan Samuli korostaa matematiikan yhteyksiä arkeen ja käytännön sovelluksiin, esimerkiksi valokuvaukseen. Ryhmätyöt, itse tehdyt mittaukset ja koodaus ovat hänen kursseillaan keskeisiä.

 

Arjen matematiikkaa

Matematiikka voi olla teoreettista ja käsitteellistä, eivätkä kaikki opiskelijat löydä motivaatiota matematiikan opetteluun tarvittavaan uurastukseen. Arkielämässä on kuitenkin ilmiöitä, joiden luontainen osa matematiikka on. Ajatellaan vaikkapa digivalokuvia: ne koostuvat numeroista, joten kuvien parantelu ja suodattaminen värejä muuttamalla tarkoittaakin itse asiassa numeroiden muuttamista. Ja numeroitahan muutetaan matematiikan avulla! Instagram-suodattimet, Photoshop ja muut kuvankäsittelyyn tarkoitetut työkalut hyödyntävät matematiikkaa, joka on yleensä käyttäjiltä näkymättömissä, mutta joka voidaan oppitunneilla tuoda näkyville. Toinen esimerkki on lääketieteellinen kuvantaminen, jonka ansiosta lääkärit pääsevät näkemään potilaiden sisälle röntgenkuvien ja matemaattisten laskelmien avulla. Opiskelijat voivat kerätä mittaustuloksia itsestään ja koodata ryhmässä tietokoneohjelman tietojen käsittelemistä varten. Näin käytännönläheinen kosketus arkipäivän matematiikkaan motivoi opiskelijoita perehtymään näiden toimintojen teoreettiseen taustaan.