Ohjeet

Miten toimin, kun haluan kampusverstaan palveluja?

Kampusverstaan työtilauskaavake

 

Mikä on Kumpulan kampusverstas?

Kumpulan kampusverstas tarjoaa konepajapalveluita tieteen ja tutkimuksen tarpeisiin Kumpulan kampuksella, Helsingin yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.  Palvelua voidaan tarjota rajatusti myös Helsingin yliopiston muille yksiköille ja yliopiston ulkopuolisille käyttäjille tarpeen niin vaatiessa.

Missä Kumpulan kampusverstas on?

Kampusverstas löytyy Physicum-rakennuksen kellarikerroksesta.  Tarvittaessa vahtimestaria voi pyytää opastamaan paikalle.

Koska kampusverstas on auki?

Kampusverstas on auki maanantaista perjantaihin klo 9 – 15.  Verstaan ruokatauko on klo 11.00 – 11.30, jolloin vierailuja pyydetään välttämään.  Ovi on aina lukossa, mutta ovikelloa soittamalla pääsee sisään.

Voinko käyttää kampusverstaan palveluja?

Kyllä, jos olet Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan henkilökuntaa, ja tarvitset palvelua tutkimuksen tai opetuksen tarkoituksiin.

Verstas tarjoaa palvelujaan seuraavan prioriteettilistan mukaisesti: 1) Matemaattis-luonnontieteteellisen tiedekunnan opetus, 2) Matemaattis-luonnontieteteellisen tiedekunnan tutkimus, 3) Helsingin yliopiston muut yksiköt, 4) ulkopuoliset käyttäjät.

Verstaan palveluihin kuuluu opetukseen ja tutkimukeen tarvittavien laitteen tai laitteistojen osien suunnittelu ja valmistus.  Yleisimmät valmistusmateriaalit kuuluvat palveluun (esim. alumiini, muovit, ruostumattomat teräkset).  Jos valmistuksessa tarvitaan erikoisempia materiaaleja tai työkaluja, tai materiaalien ja työkalujen kulutus on erityisen suurta, näihin liittyvät kulut veloitetaan erikseen.

Hinnasto:

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan perusrahoituksen projektit/opetus: ei veloitusta

Matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan täydentävän rahan projektit / yliopiston muut yksiköt: 60 €/h (alv 0%)

Ulkopuoliset käyttäjät:  120 €/h (alv 0%)

Tarvitsen osan, miten pystyn teettämään sen?

Ota yhteyttä Kumpulan kampustyöpajan esimieheen Jukka Ukkoseen (jukka.a.ukkonen@helsinki.fi) ja sovi tapaamisesta verstaalla.  Jos tämä on ensimmäinen kerta kun käytät palveluja, esittele itsesi ja projektisi.  Ennen kaikkia tilauksia on tarpeen käydä kunnollinen keskustelu tilaajan ja verstaan henkilökunnan välillä, jotta vältetään väärinymmärrykset.  Usein saattaa kaupallisesti olla saatavilla osa, joka voidaan muuttaa pienellä vaivalla oikeanlaiseksi.  On suositeltavaa käyttää standardiosia suunnittelun lähtökohtana. 

Kun alkukeskustelut on käyty, täytä työtilauskaavake sähköisessä muodossa (linkki lomakkeeseen myös tämän sivun yläosassa) ja lähetä täytetty kaavake Jukka Ukkoselle.

Jos osaat käyttää 3D-suunnittelutyökaluja (esim. Autodesk Inventor, Solidworks, Vectorworks, Microstation, Catia, Rhino3d, FreeCAD), voit lähettää valmiin suunnitelman 3D-mallina, mieluiten STEP-formaatissa.  Perinteiset 2D-piirustukset käyvät myös, joko sähköisessä muodossa (.dwg tai .pdf) tai paperilla (A4 tai A3).  Jos päätät lähettää sekä sähköisen 3D-mallin että 2D-piirustuksen, osat tehdään mieluummin 3D-mallin mukaisesti, jos muuta ei ole sovittu.  Jos tarvitset monimutkaista mekaanista laitetta, jossa on monta eri osaa, on suositeltavaa toimittaa jokaisesta osasta erillinen 3D-malli (tai 2D-piirustus) dimensioineen kokonaissuunnitelman lisäksi.  3D-mallien ja 2D-piirustusten on oltava yksiselitteisiä niin että muodot, mahdolliset symmetriat, dimensiot ja toleranssit on merkitty selvästi.  Suunnitelmissa oletetaan käytettävän mittayksikkönä millimetrejä (mm), jollei toisin ole ilmoitettu.  2D-piirustukset oletetaan piirrettäviksi yhden käännön menetelmällä (eurooppalaisessa projektiossa).  Selvyyden vuoksi kannattaa piirustuksiin kirjoittaa käytetty projektio ja mittayksikkö.

Kaikki suunnitelmat ja piirustukset on syytä tallettaa ja varustaa tarpeeksi hyvillä metatiedoilla, koska sinä tai kollegasi voi tarvita niitä myöhemmin.  Tarkista myös, että valmistetut kappaleet vastaavat niistä tehtyjä suunnitelmia ja piirustuksia dimensioiltaan.  Näin mahdollisten lisäosien tekeminen tulevaisuudessa helpottuu.

Valmistusmenetelmien kommunikoinnissa käytetään yleisesti siihen kehitettyä standardoitua symbolikieltä GPS (Geometric Product Specification), ja sen oleellista osaa GDT (Geometric Dimensioning and Tolerancing).  Standardoituja kommunikointimenetelmiä käyttämällä varmistetaan, että esim. eri tehtailla valmistetuista kappaleista voidaan koota täysin yhteensopiva laite.  Suunnittelutöitä aloittaessa on erittäin suositeltavaa tutustua ainakin GPS:n perusteisiin.