Suomalaisten yliopistokirjastojen avoimuus - sekä konkreettisesti yleisölle avoimina tiloina että avoimen tieteen eteen tehdyssä työssä - on esimerkillistä kansainvälisessäkin kontekstissa, korosti tilaisuuden keynote-puheenvuoron pitänyt kirjastonjohtaja Jeremy Upton Edinburghin yliopistosta. Kirjastot ovat yliopistokampusten sydämiä ja sitoutuneita yhteisön palvelemiseen.
Edinburghin yliopiston avoimuuden malleista suomalaisittain uusilta kuulostivat erityisesti oppimissisältöjen avoimuuden lisääminen systemaattisella dataohjauksella. Kirjasto käy opettajakunnan kanssa aktiivista keskustelua siitä kuinka suuri osa minkäkin opintojakson oppimateriaaleista on avoimesti saatavilla. Yliopistokirjastoon on Edinburghissa palkattu myös ensimmäinen Citizen Science Officer kehittämään kansalaistiedettä ja yhteistyötä paikallisen yhteisön kanssa.
Panelissa esillä opiskelijoiden ja opettajien unelmat
Seminaarin panelikeskustelussa hahmoteltiin unelmien oppimisympäristöä opiskelijoiden ja yliopisto-opetuksen muuttuvista tarpeista käsin.
Yliopistonlehtori Mia Siven Viikin kampukselta korosti, että monimuotoisuus ja viihtyisyys on opiskeluympäristössä aivan a & o. Helppo saavutettavuus korostuu sekä opiskelijan arjen sujuvuuden että yliopistoyhteisön kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta. Viikin kampuksella erityistä on sekin, että kaupunginkirjasto toimii yliopiston kampuskirjaston kanssa samassa fyysisessä tilassa. Yhteinen tilaratkaisu voisi tarjoa hyvin konkreettisia mahdollisuuksia tehdä tiedettä näkyväksi yhteiskunnassa, esimerkiksi paikallisesti toteutettujen tiedekasvatussisältöjen kautta.
Opiskelijaohjaukseen yliopistonlehtori toivoo uusia avauksia. Nykyiset matalan kynnyksen ohjauspalvelut, joita tarjotaan Ohjauskulmassa myös Kaisa-talossa ovat erityisen tärkeitä. Harmillista lehtorin näkökulmasta on, että monet opiskelijoiden tuottamat hienot oppimistehtävät ja projektit jäävät arvostelun jälkeen unohduksiin oppimisalustojen uumeniin. Olisiko kirjaston mahdollista tarjota tulevaisuudessa alustoja, joilla myös oppimistehtäviä voisi julkaista avoimesti? Tulevaisuudessa korostuvat myös uudet visuaaliset oppimisympäristöt, kuten virtuaalimaailmat, joista on kokeiluja käynnissä jo Helsingin yliopistossakin.
Ylioppilaskunnan varapuheenjohtaja Tommi Ostrosvkij määritteli itsensä "Allun [oppimiskeskus Aleksandria] suureksi ystäväksi" ja kertoi kirjastojen olleen opiskelijoille todellinen henkireikä korona-ajan eristäytyneisyydessä. Opiskelijalle on tärkeintä, että yliopistolla on riittävästi tilaa, jossa voi opiskella rauhassa. Muuttuvat opetusmenetelmät ja materiaalit edellyttävät kuitenkin monikäyttöisiä tiloja kaikilla kampuksilla. Myös opiskelutilojen ergonomian kehittäminen on opiskelijoiden toivelistan kärjessä: Sähköpöydät ovat kallis investointi, mutta maksaisivat itsensä yhteiskunnan tasolla takuulla takaisin. Ilahduttava uutinen opiskelijayhteisölle olikin, että Aleksandriaan on muutostöiden yhteydessä tulossa sekä sähköpöydät että muitakin ergonomiaa parantavia elementtejä.
Digitaalisen kirjaston monipuolisten sisältöjen ja ajasta ja paikasta riippumattoman saatavuuden merkitys vain korostuu tulevaisuudessa, kun jatkuva oppiminen valtavirtaistuu: Opiskelija on yhä useammin joku sellainen, joka osallistuu opetukseen muualta kuin yliopistokampuksilta.
Keskusteluun osallistui myös Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen. Panelikeskustelua johti ylikirjastonhoitaja Minna Niemi-Grundström.
Seminaarin ja seminaarivastaanoton tunnelmiin voi kurkistaa Jussi Männistön valokuvien kautta.