Olen Katri Nevalainen ja työskentelen kirjaston oppimisen palveluissa tietoasiantuntijana. Olen tällä hetkellä keskittynyt moniin kirjaston viestintään liittyviin tehtäviin.
Olen tullut Helsingin yliopistoon alkuvuodesta 2017. Sitä ennen työskentelin Lahden ammattikorkeakoulun kirjastossa. Olen opiskellut Turun ammattikorkeakoulussa kirjasto- ja tietopalvelualaa, ja tehnyt alan töitä jo opiskeluaikana. Olen opiskellut myös englannin kieltä yliopistossa ja ympäristötekniikkaa ammattikorkeakoulussa.
Oivalsin jo opiskeluvuosina, että minua kiinnostaa nimenomaan tieteellinen kirjasto ja siihen suuntaan olen pyrkinyt. Menin työharjoitteluun Turun taideakatemian kirjastoon ja siellä tämä kipinä syttyi.
Ajankohtaisia nostoja tiedeteemoista
Nykyinen työnkuvani on hyvin pitkälti erilaisia viestinnän tehtäviä. Vastaan asiakaspalveluihin liittyvistä sisällöistä ja omalta osaltani kirjaston verkkosivujen ylläpidosta ja teen myös aika paljon sisältöjä kirjaston sosiaalisen median kanaviin. Instagram on tällä hetkellä kirjastolle tärkein kanava opiskelijoiden tavoittamiseen.
Kirjastossa olemme tehneet meidän kokoelmistamme ajankohtaisia teemanostoja. Olemme koonneet eri teemoihin kuten teemapäiviin tai kirjaston podcastin aiheisiin liittyvää ajankohtaista kirjallisuutta teemakokoelmiksi ja kertoneet sitten näiden kokoelmien kautta kirjaston tekemästä työstä.
Tärkeitä aiheita meille ovat myös monet yliopistolla esillä olevat tiedeteemat ja esimerkiksi ihmisoikeuksiin tai ympäristöön liittyvät teemapäivät. Tällaisista aiheista löytyy paljon tuoretta ja hyvin mielenkiintoista yliopiston tieteenaloihin nivoutuvaa tutkimusta. Kirjastolle teemakokoelmat ovat myös oivallinen tapa yhä suuremmalta osin digitaalisen kokoelmamme esiin nostamiseen.
Turvallisempi tila tuo positiivista palautetta
Olen ollut kolmisen vuotta mukana yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa. Tulin mukaan yhdenvertaisuustyöhön, kun olimme useana vuotena kirjastona mukana järjestämässä yliopiston Pride-tapahtumaa. Vastuullisuus ja esimerkiksi kestävä kehitys ovat tärkeitä arvoja minulle muutenkin. Olen mukana myös kirjaston kestävyys- ja vastuullisuusryhmässä.
Osana ryhmän toimintaa olemme toteuttaneet yhteistyössä kirjaston henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa kirjaston turvallisemman tilan periaatteet, jotka otettiin käyttöön vuonna 2023, osana yliopiston vastuullisen vuorovaikutuksen teemavuotta. Prosessi kesti meillä kaikkineen lähes puolitoista vuotta, ja opiskelijoita osallistaessamme saimme paljon palautetta siitä kuinka tärkeäksi moninainen opiskelijayhteisö asian koki. Nyt kun turvallisemman tilan periaatteet on julkaistu ja ovat olleet esillä sekä kirjaston verkkosivuilla, info-tv:ssä kuin kirjaston opiskelutiloissakin, olemme edelleen saaneet opiskelijoilta ja muilta tilojen käyttäjiltä todella positiivista palautetta. Se, että periaatteet ovat näkyvästi esillä kaikkialla kirjastossa tekee kirjaston ja yliopiston sitoumusta yhdenvertaisuustyöhön näkyväksi ihan joka päivä.
Sekä näissä yhdenvertaisuuskysymyksissä että viestinnän työtehtävissä vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa on ihan keskeistä. Opiskelijoiden palaute on aina jotenkin todella vilpitöntä ja välitöntä. He kyllä myös kertovat hyvin avoimesti mitkä asiat ovat heille tärkeitä ja miten he esimerkiksi tarjolla olevat palvelut kokevat.
Avoin kirjasto on demokratian ytimessä
Olen mukana myös kirjaston asiakaskäyttöliittymää Helkaa kehittävässä työryhmässä nimenomaan viestinnän näkökulmasta. Viestintä on ylipäätään semmoinen asia, joka ehkä jää jotenkin huomaamatta ihmisiltä, silloin kun se onnistuu. Mutta sitten jos siinä on puutteita tai jokin on pielessä niin sitten se kyllä huomataan hyvin nopeasti. Kun onnistunut viestintä huomataan, niin se on semmoinen positiivinen yllätys!
Mielekkäältä työ tuntuu, kun tulee tunne, että on pystynyt auttamaan jotain asiakasta hänen opiskelussaan tai muussa työskentelyssään. Se on aina tosi palkitsevaa. Minusta on hienoa olla tällaisessa organisaatiossa töissä, joka vastaa monin tavoin omia arvoja. Tieteelliset kirjastot Suomessa ovat kaikille avoimia ja koen, että se että me emme tee tätä työtä vain meidän opiskelijoillemme ja yliopistoyhteisölle vaan ihan kaikille asiakkaille, niin se on kyllä semmoinen demokratian ydin.
Olen tosi onnellinen siitä, että olen saanut tehdä töitä nimenomaan yhdenvertaisuuden parissa viime vuosina. Näin isossa kirjastossa pystyy erikoistumaan tiettyihin asioihin ja työnkuvaa voidaan tuunata ihmisten osaamisten ja kiinnostusten mukaan. Pienemmässä kirjastossa kaikkien on tehtävä vähän kaikkea.
Kirjastot ovat opiskelijoille tärkeitä olohuoneita
Aikanaan, kun olin Taideakatemian kirjastossa harjoittelussa, ja näin läheltä kuinka vaikka tanssinopiskelijat tuli treenivaatteissaan kesken treenien lainaamaan kirjoja ja kuinka sinne kirjastoon kuului esimerkiksi opiskelijoiden soittoharjoitukset, siinä tajusi kuinka tärkeä paikka se kirjasto niille opiskelijoille oli. Näidenkin seitsemän vuoden aikana, kun olen täällä Helsingin yliopiston kirjastossa töissä ollut, meillä on ollut paljon muutoksia näissä tiloissa, kun kirjaston toimipaikkoja on remontoitu ja opiskelun tapojen muuttuessa muokataan edelleen. Silti tuntuu kuitenkin siltä, että opiskelijat kaipaavat ennen kaikkea tilaa opiskella.
Silloinkin, kun me on kysytty vaikkapa minkälainen olisi opiskelijoiden unelmien kirjasto, ja on saatu vastaukseksi toiveita, vaikka päiväunipaikoista ja loputtomasta maksuttomasta kahvista, niin siellä taustalla on kuitenkin tosi voimakkaana se ajatus, että opiskelijoilla pitää olla paikkoja olla. Tiloja, joissa voi opiskella mutta myös rytmittää sitä omaa opiskeluarkea tauoilla, ystävien tapaamisella ja sen sellaisella. Opiskelijat käyttävät kirjastoja todella intensiivisesti ja ne ovat monille tosi tärkeä työhuone.