Yliopiston avointen tieteellisten julkaisujen vuosien 2018–2020 osuus (keskiarvo) vertaisarvioiduista julkaisuista oli vuoden 2020 marraskuussa 65,7 %. Maaliskuussa 2021 luku ylsi jo 74% (lähde: Yliopiston raportointijärjestelmä 29.3.2021). Tulos on linjassa kansallisen avoimuuden etenemisen kanssa, vuoden 2020 osalta avoimien julkaisujen osuus suomalaisissa korkeakouluissa oli yli 70%. Lisää vuoden 2020 avoimen julkaisemisen tilastoista voit lukea ThinkOpen-blogista.
Helsingin yliopiston kirjasto lähettää muistutuksia tallentamattomista julkaisuista sekä rinnakkaistallentaa tutkijoiden julkaisuja avoimesti tehostetusti etenkin vuodenvaihteessa, jolloin aiheesta erikseen myös kampanjoidaan. Viimeisimmän kampanjan aikana tallennuksia tehtiin yhteensä 3327 kappaletta.
Avoin julkaiseminen tukee myös Helsingin yliopiston strategiaa: yliopisto vahvistaa tiedettä ja yhteistyötä avoimuudella. Tiedekunnilla, yksiköillä ja yksittäisillä tutkijoilla onkin suuri merkitys avoimen tieteen tavoitteiden saavuttamisessa.
Avoimen julkaisemisen impaktiluvut suuria
- Helsingin yliopiston avoimien julkaisujen impakti* (1,97), verrattuna maailman keskiarvoon (1), on selvästi suurempi kuin muiden julkaisujen (1,27).
- Julkaisuanalyysien mukaan tutkijat hyötyvät avoimesta julkaisemisesta. Avoimien julkaisujen impakti on osalla tieteenaloja jopa huomattavan suurta, ks. juttu vuoden 2019 julkaisuista.
- Vuoden 2020 tiedekuntakohtaisia impaktilukuja on esitelty myös Flamman uutisessa (linkki yliopiston intranettiin, vaatii kirjautumisen yliopiston käyttäjätunnuksilla).
Rinnakkaistallennus on tutkijalle maksuton tapa julkaista avoimesti
- Tutkijan kannattaa ottaa rinnakkaistallennus osaksi julkaisemisen prosessia eli tallentaa käsikirjoitusversio Tuhat-tietojärjestelmään samalla kun vie sinne julkaisun muut tiedot.
- Käsikirjoituksen (post-print) voi myös lähettää kirjaston tallennettavaksi: openaccess@helsinki.fi.
- Rahoittajien vaatima avoin julkaiseminen on mahdollista toteuttaa rinnakkaistallentamalla.
*Impaktitarkastelu tarkoittaa viittausten vertailua maailman keskiarvoon, joka on 1. Esimerkiksi jos vertailuluku on 2, julkaisut saavat kaksinkerroin viittauksia verrattuna maailman keskiarvoon.
Impaktitarkastelut: Helsingin yliopiston kirjaston metriikka-ryhmä