Olen Jussi Piipponen ja työskentelen tietoasiantuntijana kirjaston tutkimuksen palveluissa. Vedän digitaalisten opinnäytteiden tiimiä ja ylläpidän ja kehitän avoimen julkaisuarkiston palveluita. Lisäksi minulla on tieteenalayhdyshenkilön tehtäviä lääketieteellisessä tiedekunnassa logopedian, psykologian ja psykiatrian aloilla.
Koulutukseltani olen valtiotieteen maisteri. Olen ollut yliopiston kirjastossa töissä vuodesta 2010 saakka. Sitä ennen työskentelin muutaman vuoden Kansalliskirjastossa. Tehtäviin kuului jo silloin verkkojulkaisemista, eli aika pitkä perspektiivi tähän digitaalisen julkaisemisen maailmaan alkaa olla. Onneksi työtehtävät ovat vuosien saatossa vaihdelleet ja olleet monipuolisia.
Opinnäytteet, niin väitöskirjat kuin maisterintutkielmat, ovat siirtyneet digitaaliseen maailmaan jo useita vuosia sitten. Kirjasto haluaa kokoelmiinsa Helsingin yliopistossa syntyvät digitaaliset väitöskirjat ja muut opinnäytteet. Kirjastossa työskentelemme myös sen eteen, että digitaaliset opinnäytteet olisivat mahdollisimman laajan joukon saatavilla avoimesti verkossa. Väitöskirjojen osaltahan tämä on jo oikein hyvällä mallilla.
Tieteenalakohtaista vaihtelua on, mutta noin kolme neljästä maisterintutkielmasta tulee avoimesti saataville tutkielman hyväksymisen jälkeen. Syynä siihen, että jotakin opinnäytettä ei julkaista avoimesti verkossa voi olla esimerkiksi se, että tutkimusryhmissä syntyneiden opinnäytteiden tietoja halutaan säästellä tieteellistä tutkimusartikkelia varten. Yritysyhteistyönä syntynyttä tietoa taas ei välttämättä haluta saman tien julkisuuteen. Joskus ei puolestaan ehkä haluta erityistä huomiota tutkimuksen tekijälle, jos aihe on esimerkiksi erityisen kiistanalainen yhteiskunnassa.
Opiskelija saattaa ajatella, ettei hänen työnsä ole riittävän hyvä verkkojulkaisua varten, mutta me kirjastossa olemme sitä mieltä, että kaikille opinnäytteille on kysyntää. Ne ovat analytiikkamme mukaan käytettyjä, paljon ladattuja ja luettuja sisältöjä.
Opinnäytteiden käyttötilastoissa näkyy myös se, jos jokin aihe on ollut yhteiskunnassa paljon uutisoitu tai muuten pinnalla. Joskus jälkikäteen saattaa sitten tulla pyyntöjä, että opinnäyte otettaisiin pois näkyvistä, jos tekijä saa ei-toivottua huomiota osakseen. Onneksi nämä tilanteet ovat harvinaisia.
Parhaillaan olen mukana kahdessa projektissa, joiden tuloksena opinnäytteiden käsittely ja julkaiseminen uudistuvat. Opinnäytetyöprosessien ja tietojärjestelmäpalveluiden uudistamisprojektissa (OPTU), jota vetää yliopiston Opetus- ja opiskelupalvelut (OPA), edistetään monien muiden asioiden lisäksi tutkielmien julkaisemista. Lisäksi meillä kirjastossa otetaan käyttöön Helda-julkaisuarkistoomme uusi ohjelmistoversio.
Samalla kehitetään julkaisuarkiston aineiston jäsentelyä ja esittämistapaa. Myös käyttöliittymä uudistuu, niin että aineiston löytyvyys ja palvelun hyödyntäminen helpottuvat. Tavoitteena on, että kesällä 2023 olisi uudistettu avoin julkaisuarkisto Helda käytettävissä. Julkaisuarkisto on se paikka, johon opinnäytteet, tutkimusartikkelit ja muut yliopistonjulkaisut kerätään ja jonka avulla ne tarjotaan kiinnostuneiden luettavaksi verkossa.
On hienoa, että Helsingin yliopistossa tehtävä tutkimus ja opiskelijoiden tekemät opinnäytteet saadaan laajemman yleisön saataville, ja jolloin ne saavat ansaitsemansa huomion.
Tieteenalayhdyshenkilönä työhöni kuuluu neuvoa yliopistolaisia kirjaston palveluissa. Saan asiakaskysymyksiä, joita tulee tutkijoilta ja opettajilta. Tutkija saattaa esimerkiksi kysellä apua artikkelinsa julkaisemiseen avoimessa julkaisukanavassa. Näihin ja muihin tutkijoiden esittämiin kysymyksiin me tieteenalayhdyshenkilöt vastaamme parhaamme mukaan, ja tarvittaessa otamme mukaan kirjaston muita asiantuntijoita.
Lääketieteen puolella saatetaan esimerkiksi pyytää apua, kun tehdään hyvinkin isosta tutkimusartikkeleiden joukosta systemaattista tiedonhakua. Kirjaston asiantuntijat auttavat silloin tutkijaa käyttämään tiedonhaun välineitä ja menetelmiä. Tieteenalayhteyshenkilön työhön kuuluu myös kouluttamista ja infotilaisuuksia, jossa kerrotaan esimerkiksi avoimen julkaisemisen palveluista tai muista tutkijoita kiinnostavista asioista.
Yliopisto on mielestäni valtavan kiehtova paikka olla työssä. Täällä tehdään mahtavan kiinnostavia asioita. On hienoa olla kosketuksissa tutkimukseen eri aloilla, ja myös siihen, mitä opiskelijat tekevät. Yliopistolla on pitkä historia, mutta samalla se on jatkuvassa muutoksessa. Työ on monipuolista, kun on perehdyttävä uusiin asioihin ja kun saa olla mukana kehittämässä palveluitamme.