Kirjaston järjestämää Avoimen tieteen iltapäivää vietettiin 24.10.2022 Tiedekulmassa kansainvälisen teeman "Open for Climate Change" alla. Helsingin yliopiston erityiseksi viikon teemaksi oli valittu tänä vuonna Itämeri ja ilmastotietoisuus. Itämeren tilannetta lähestyttiin Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkimuskoordinaattori Laura Kaupin alustuksella Itämerta koskevista mittaustuloksista ja datasta.
Kauppi esitteli Suomenlahden suulla sijaitsevan Tvärminnen aseman kerättyjä datan aikasarjoja, joiden kattavuus on parhaimmillaan yli sata vuotta. Pisimmät aikasarjat löytyy pohjaeläimmistä ja lämpötiloista. Kauppi muun muassa kertoi, että seurantojen pohjalta on voitu havaita liejusimpukoiden eliniän laskeneen sadan vuoden aikana 35 vuodesta 17 vuoteen. Veden keskilämpötilan osalta nousua on ollut muutama aste ja lisäksi lämpöaallot ovat lisääntyneet sekä voimistuneet.
Aikasarjojen pohjalta voidaan tehdä myös erilaisia ennustemalleja, joissa huomioidaan tehdyt tai tekemättä jätetyt ilmastotoimet. Paneelissa Kauppi arvioi, että tulevaisuudessa myös kansalaisten olisi mahdollista osallistua lämpötilojen havainnointiin samaan tapaan, kun jo nyt tehdään vieraslajit.fi –palvelussa. Palvelun kautta kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen vieraslajihavainnoista. Tällä hetkellä Tvärminnen Hangonniemen automaattisia veden mittaustuloksia (lämpötila, suolapitoisuus, happipitoisuus, pH ja sameus), voi jo seurata reaaliajassa osoitteessa helsinki.fi/monicoast.
Avoimen tieteen iltapäivän paneeli keskusteli muun muassa siitä, miten avoin data ja julkaisut voisivat auttaa Itämeren tilannetta. Todettiin, että Itämerta koskevista tuloksista on mahdollista tehdä yleistyksiä, jotka hyödyntävät myös globaalisti ja siksi myös datan jakaminen olisi tärkeää. Tällä hetkellä HELCOM koordinoi Itämeren alueen yhteistyötä. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Uudenmaan ELY-keskuksen data ovat pääsääntöisesti avointa ja yksittäiset tutkijat jakavat dataa keskenään, mutta esimerkiksi Tvärminnessä tuotettu data ei ole vielä kaikilta osin julkaisukelpoista.
Paneeli pohti myös, millainen rooli jo olemassa olevalla FINMARI –konsortiolla ja Itämeri-portaalilla voisi olla datan jakamisessa ja ilmastotietoisuuden kasvattamisessa. Aineistojen löydettävyyden ja hyödynnettävyyden todettiin myös olevan avainsanoja, kun halutaan lisätä ilmastotietoisuutta. Tässä esimerkiksi kirjastoilla on suuri rooli.
Yleisesti painotettiin sellaisten kansallisten infrastruktuurien luomista, joiden rahoituksella ja siten toiminnalla on jatkuvuutta. Esimerkiksi tilaisuudessa yhdessä HiLifen kanssa Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinnon saaneen Tieteen Termipankin suosio perustuu paneliin osallistuneen professori Tiina Onikki-Rantajääskön mukaan korkeaan laatuun. Akateemisen tiedontuotannon avulla Termipankki pyrkii saavuttamaan kriittisen massan ja pitämään yllä siten kiinnostavaa sisältöä. Onnea ja menestystä avoimuuden viitoittamalla tiellä avoimen tieteen palkitut, Tieteen Termipankki ja HiLife!