Lyhyesti – yliopiston vuosi 2019 julkaisujen valossa
Helsingin yliopiston vuosikatsauksesta ilmenee, että yliopiston tutkijat ja opettajat julkaisivat 10 708 julkaisua vuonna 2019. Näistä 7 852 oli vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita ja tieteellisiä kirjoja. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen painottuvia julkaisuja oli 2 856.
Tutkijat julkaisevat yhä enemmän avoimesti
Avoimien julkaisujen määrä on kasvanut voimakkaasti edellisvuodesta. 57 % eli 4 364 kpl viime vuonna yliopistossa julkaistuista vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista on avoimesti saatavilla. Vuonna 2018 tämä luku oli 46 % ja vuonna 2017 36 %. Siirtymistä avoimeen julkaisemiseen ovat osaltaan tukeneet yliopiston avoimen julkaisemisen hankkeet, kuten Helsingin yliopiston kirjaston hanke Avoimen julkaisemisen palvelukeskus, joka toteutettiin vuosina 2017-2019.
"Avoimien aineistojen impakti on hätkähdyttävän suuri"
Kirjaston metriikkaryhmän vetäjä Eva Isaksson kertoo, että saatavilla olevien työkalujen kehittyminen on mahdollistanut uusia tarkasteluja.
Open Access -tieto on nykyään huomioitu viitetietokannoissa niin laajasti ja suhteellisen luotettavasti, että pystymme tekemään tarkasteluja ko. tietokantoihin indeksoitujen julkaisujen HY:n julkaisujen viittausimpaktista.
Metriikkaryhmä tekee Helsingin yliopiston vuosikatsaukseen tarkastelut siitä, mikä on Web of Scienceen indeksoitujen aineistojen kattavuus eli mikä osuus kunkin tiedekunnan julkaisuista on WoSissa ja mikä on sen impakti suhteessa koko maailman keskiarvoon (CNCI).
Tänä vuonna päätettiin tutkia erikseen avoimien julkaisujen vaikuttavuutta verrattuna maksumuurin takana olevaan aineistoon. Mukana tarkastelussa oli kaikki avoin vertaisarvioitu aineisto. Koska bibliometristä tietoa kertyy hitaasti, otettiin tarkasteluväliksi vuosien 2016-2019 julkaisut. Avoin saatavuus lisää myös tieteellisten julkaisujen vaikuttavuutta, sillä avoimesti saatavilla oleviin julkaisuihin viitataan lukumääräisesti enemmän. Tulos oli silti yllätys:
Koko yliopistolle, ja useille tiedekunnille, avoimien aineistojen impakti on suorastaan hätkähdyttävän suuri verrattuna suljettuihin. Tämän perusteella on melko selvää, että tutkijat myös hyötyvät selvästi avoimen saatavuuden tuomista viittauksista, kertoo Eva Isaksson.
Merkittävä murrosvaihe käynnissä?
Vuonna 2020 elämme monessa suhteessa poikkeuksellista aikaa. Eva arvelee, että nykyinen poikkeustila saattaa osoittautua merkittäväksi murrosvaiheeksi tieteellisessä julkaisukulttuurissa:
On selvää, että nykyinen poikkeustila asettaa tutkijoille erilaisia haasteita. Tänä aikana open accessin merkitys onkin vahvistunut selvästi. Avoin julkaiseminen, avoin data ja avoin tutkimusyhteistyö ovat erityisen tärkeitä tilanteessa, jossa tutkijoiden pääsy laboratorioihin on ollut rajoitettua. Tiede elää ideoiden ja tutkimustulosten liikkuessa vapaasti.
Avointen julkaisukanavien ja repositorioiden merkitys on kasvanut ja niissä julkaisutahti kiihtynyt kevään 2020 poikkeustilanteen aikana. Myös tieteenrajat ylittävän tutkimusyhteistyön on arveltu lisääntyneen. Nähtäväksi jää, heijastuvatko murroksessa olevat toimintatavat myös yliopiston julkaisutuotantoon pidemmällä aikavälillä. Lisää avoimesta tieteestä ja julkaisukulttuurin murroksesta voit lukea artikkelista: Avoin tiede koronan aikaan. Aiheesta julkaistaan myös syvälleluotaavampi artikkeli Think Open -blogissa elokuussa.
Helsingin yliopiston katsaus vuoteen 2019 ilmestyi toukokuussa. Helsingin yliopiston kirjasto ja sen Tuhat- ja metriikkaryhmät tuottivat tietoa ja julkaisuanalyysejä tutkimushallinnon päätoimittamaan katsaukseen.
Kuva ja kaavio: Eva Isaksson